Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Kyseessä on ehkä Otelli, Jean-Pierre, Mustat laatikot avautuvat tai saman kirjoittajan Mustat laatikot avautuvat 2, Sijaintitiedot Outi-verkkokirjastossa.
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Kivihaan Veripalvelukeskus valmistui vuonna 1972. Ennen muuttoa Kivihakaan Veripalvelu toimi kuudessa eri pisteessä Helsingissä. Lähde:
Leikola, Juhani: Pieni vaiva, hyvä mieli : Suomen Punaisen Ristin veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki (Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, 2004)
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomenkielisiä kirjoja vai lukisitko myös muita kieliä. Tässä kuitenkin joitakin vaihtoehtoja. Tiedot löytyvät pääasiassa Kirjasampo-palvelun kautta. Aluksi marokkolaisten kirjailijoiden romaaneja.
Tahar Ben Jelloun syntyi Marokossa vuonan 1944, mutta hän asuu Ranskassa ja kirjoittaa ranskaksi.
Suomennetut romaanit:
Lahjottu mies (sijoittuu Marokkoon). Suomenkielinen teos 1994. Sijoittuu Marokkoon. "Insinööri Murad on valtion virkamies, töissä rakennusvirastossa. Hän vaatii itseltään nuhteettomuutta ja rehellisyyttä, suorastaan kamppailee helppoa rahaa vastaan. Kaikki muut hänen työpaikallaan ottavat auliisti vastaan lahjuksia. Kaikki olisi hyvin, ellei rehellisyys olisi niin halveksittu...
Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa.
Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.
Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.
Vaajakosken kirjastossa voi...
Imatralla ilmestyi vuosina 1927-1993 Ylä-Vuoksi niminen sanomalehti, jonka painotus oli paikallisissa uutisissa ja tiedonvälityksessä. Muita yleissanomalehtiä ei tietojeni mukaan Imatralla 1960-luvulla ilmestynyt.
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
"Valkeat purjeet" laulusta ei ole julkaistu nuottia. Laulun on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Jori Nummelin. Soinnut löytyy chordify.net -palvelusta. Palvelu on rajoitetusti ilmainen, premium-versio on maksullinen.
Kyseessä on Kaksi luomiskertomusta -nimisen kaksiosaisen novellin ensimmäinen osa Varikset. Novelli löytyy Veikko Huovisen kirjoista mm. Porsaan paperit: eläinaiheiset erikoiset (v. 1999), Ympäristöministeri: ekotarinoita (v. 1982) ja Bakulainen Bahvala. Toinen osa (v. 2005).
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Hei kyseiset Reima astiastoon kuuluvat lasit löytyvät Riihimäen Lasin vuoden 1943 Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnastosta vuodelta 1943. Hinnastossa astiasto Reimaan on lueteltu kuuluvaksi: Olutlasi 20 cl., viinilasi 12 cl., cocktaillasi 7,5 cl. ja viinilasi 6,3 cl. Näitä samoja laseja löytyy kyseisestä kuvastosta kolmella eri kuvioinnilla: Astiasto Reima, Astiasto Reima H1 ja Astiasto Reima H2. (Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943, 3.) Kyseisessä hinnastossa luetellaan tehtaiksi: Riihimäki, Ryttylä, Kauklahti ja Ikkuna Oy.
Kauklahden lasitehtaan perusti vuonna 1923 aikaisemmin Iittalan lasitehtaan johtajana toiminut Claes Norstedt. Tehtaan alkuaikoina tehtaalla valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna...
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...
Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu.
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Alkoholilain (1102/2017) mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa muutoin kuin tislaamalla kotitaloudessaan yksinomaan omaan käyttöönsä mietoja alkoholijuomia. Mieto alkoholijuoma sisältää korkeintaan 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Kotiviinin valmistaminen on siis sallittua, kun sitä valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön.Lähde: Alkoholilaki 1102/2017 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171102
