Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Edla (Suomessa myös kirjoitusasussa Eedla) on tanskalainen muoto muinaissaksalaisista nimistä, joiden alkuosa merkitsee "jaloa, jalosukuista" (adal, edel). Lähtökohtana ovat olleet esimerkiksi Adelheid tai Ediltrud. Nimen vanhoja muotoja ovat mm. Edel, Edle ja Edela ja kansanomaisia muotoja esim. Eela, Etta, Etla ja Eetla. Suomeen nimi on tullut Tanskasta, jossa tunnetaan keskiajalta kuningatar Edle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja (2001)
Saarikalle, Anne; Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Belcherin merikäärme, nuolimyrkkysammakko, Inland taipaani, sinirengastursas ja kuutiomeduusa ovat kärkipaikoilla myrkyllisten eläinten listalla.
http://tieku.fi/luonto/elaimet-ja-kasvit/12-elainryhmaa-joita-kannattaa…
http://www.animaldanger.com/most-poisonous-animals.php
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
Helsingin Sanomien verkkopalveluun sisältyvä päivän lehti ei sisällä lainkaan ilmoituksia. Päivän lehden arkisto ulottuu vuoteen 2012. Kirjastoissa käytössä olevalla ePress -palvelulla voi etsiä Helsingin Sanomien näköislehdistä myös kuolinilmoitukset esim. juuri henkilön nimen mukaan. EPressin arkisto on luettavissa kaksi kuukautta lehden ilmestymispäivästä. Pitemmältä ajalta kuolinilmoituksia voi etsiä lehden mikrofilmatusta arkistosta selaamalla lehtiä päivämäärän mukaan. Mikrofilmattuja lehtiä on Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoista, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1600418__Shelsingin%20sano….
Tommi
Tommi ja Tomi ovat muunnoksia Tuomaasta, joka on vanha, kristillisperäinen nimi. Tuomas on Uudessa testamentissa Jeesuksen opetuslapsi, josta käytetään myös kaksosta tarkoittavaa kreikkalaista nimeä Didymos (Joh. 11:16). Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tommi-nimi on otettu Suomen almanakkaan vuonna 1964, ja sitä vietetään apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tomin ja Tommin kohdalla Tuomaaseen.
Tommila ja Tomminen ovat vanhoja suomalaisia sukunimiä, mistä voi päätellä, että Tommi on hyvin vanha ja Tomia perinteisempi...
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
Kirjastossa risat Raamatut hävitetään kuten muutkin kirjat. Ymmärtääkseni luterilainen Raamattu ei esineenä ole pyhä.
Turun ev-lut seurakuntien sivuilta voisi kysellä tarkempia tietoja
https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ota_yhteytta/verkkotoimitus/
Kysyin itsekin sieltä ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
Hienoa olisi että, jos vanha Raamattu on niin kulunut ja lukukelvoton tai se koetaan vanhana käännöksenä tarpeettomaksi, se hävitetään sen arvoa kunnioittaen. Kannet ja paperi eivät tietenkään sellaisenaan ole arvokkaita, vaan arvo on kirjan sisällössä.
Vanha tapa on ollut, että vanhat ja huonokuntoiset Raamatut on - Suomen lipun tapaan - poltettu. Se on koettu kunnioittavaksi tavaksi hävittää ne. Harvemmalla kuitenkaan on siihen...
Etelä-Pohjanmaan murteilla kirjoittavia kirjailijoita löytyy melkoinen määrä. Olen valinnut seuraavaan esimerkin omaiseen listaan teoksia sillä perusteella, että niiden teksti on joko kokonaan tai suurelta osin murteella kirjoitettua. Listaan en ole sisällyttänyt sanaparsia, sutkauksia enkä arvoituksia.
Tässä listassa mainittuja teoksia löytyy Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista. Joitakin niistä meillä on vain kotiseutukokoelmassa, mutta niitä kyllä kaukolainataan.
Pohjanmaan murteilla kirjoitettua
Romaaneja:
Autio, Orvokki : Pesärikko-trilogia, Kirjayhtymä
(Viistotaival 1980, Kotipesä 1982, Merkki päällä 1985)
Hemminki, Heikki: Veli-Matin sotapäiväkirja, painokauko 1994
Kontturi, Venny: Ruukinkuja, Gummerus...
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Anri nimen alkuperästä tai merkityksestä ei ole esitetty tietoja. Anri on mahdollista yhdistää nimiin Henri ja Henriette näiden ranskalaisen ääntämyksen perusteella. On myös esitetty, että Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra.
Etunimenä Anri on tullut Suomessa näkyville ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Aino Matilda Viitainoja kirjoitti salanimellä Aino Salla "Anri, tunturien tyttö" -kirjan, joka ilmestyi vuonna 1945. Kirja luultavammin lisäsi Anri -nimen suosiota.
Eero Kiviniemi esittää kirjassaan Suomalaisten etunimet (Karisto, 2006) erikoisen selitysmahdollisuuden nimelle. Vuodesta 1912 on alkujaan Euroopan alppilaaksoissa valmistettu lasta esittäviä puuveistoksia, joihin on ollut merkittynä veistokset tuottaneen yhtiön nimi...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin.
Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. .
Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997...
Vilijonkan kolme kloonatun näköistä lasta esiintyvät vain sarjakuvissa ja televisiosarjassa. Muumiopas ei kerro Vilijonkan lasten nimiä vaan he esiintyvät sarjakuvissa anonyymeinä. (Happonen, s.228-234, 2012) Sen sijaan japanilaisten piirtämässä televisiosarjassa lapsilla on nimet ja ne ovat: Vilijankka, Vilijenkka ja Vilijinkka.
Alla olevien nimikirjojen mukaan Julius on vanha roomalainen sukunimi. Nimi tarkoittaa maitopartaista nuorukaista. Sen pohjana on ollut myös Jupiter-jumalan nimi. Julius-nimi on ollut Suomen almanakassa jo 1700-luvulla ja uudelleen vuodesta 1952. Julius-suvun tunnetuin edustaja on Gaius Julius Caesar, jonka mukaan on useissa kielissä nimetty heinäkuu.
Lähteet:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki : Gummerus, 2007.
Lempiäinen, Pertti. Suuri etunimikirja. Porvoo : Wsoy, 1999.
