Lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa
sekä korvausta ansionmenetyksestä yms. Oikeusministeriö vahvistaa
palkkion määrän ja korvausten perusteet.
Oikeusministeriön päätöksen mukaan lautamiehen palkkio on vuonna 2009 istuntopäivältä 65 euroa, yli kuusi tuntia kestävältä istunnolta 90 euroa ja yli yhdeksän tuntia kestävältä istunnolta 115 euroa.
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Sopivaa runoa ei todellakaan ole helppo löytää. Tällaisista kirjoista voisi kuitenkin olla apua:
Ahokainen, Ester: Saderatsut, s. 32 (Sateenkaarikeiju)
Kantola, Kaisa: Kokkaviisas laiva, s. 62, 48
Keijut. Antologia runoa ja proosaa.
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset.
Viimemainitussa on esim. Elsa Beskowin runo (s. 128):
Suuren harmaan kiven luona keijut karkeloi/
pitkin kultasiltaa, jonka Kuuhut loi./
Ei ole mitään ihanampaa kuin nuo hiljaiset/
sädehtien tanhuavat usvan tyttäret./
Lasten kiikkulaudalle he eilen saapuivat/
ja keiju on kuin henkäys, vaan lapset tomerat./
Vain kaksi oli lasta ja monta keijua,/
mutta maahan lapset jäi, sai keijut leijua./
Hammaskeijusta löytyy kirja, jonka on kirjoittanut Bärbel Spathelf: Harjaa...
Souvari on sekatyöläisen, päiväläisen (päiväpalkalla työskentelevän henkilön) tai kulkurin nimitys pääasiassa suomen kielen lounaismurteissa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3: R-Ö / Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.)
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
Torstain vastainen yö tarkoittaa keskiviikon ja torstain välistä yötä; ollaan menossa vasten, kohti, torstaipäivää (vrt. seinää vasten ja torstaita vasten).
Alunperin sanoin "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen..." alkavan runon on laatinut omaisensa kuolinilmoitukseen Vuokko Laatio -niminen helsinkiläisnainen. Näillä säkeillä ei taida olla erillistä nimeä.
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/aristoteleen_kantapaa/eino_leino_-_runoi…
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Sukupolvi-määritelmiä onkin yllättävän monia ja niiden syntymävuosi-rajat vaihtelevat hieman määrittelijän mukaan.
Veteraanit ovat vuosina 1925–1944.
Suuret ikäluokat on ryhmä, josta ollaan kaikkein yksimielisimpiä. Heitä ovat 1945-1950 syntyneet. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97106/GRADU-1432127705.pdf?sequence=1
50-luvun lapsia on kutsuttu "suuren murroksen" sukupolveksi.
60-luvulla syntyneitä pidetään "hyvinvoinnin sukupolvena".
70-lukulaisista on käytetty mm. nimitystä "x-sukupolvi".
80-luvun nuorista on puhuttu "y-sukupolvena".
Nykyiset teini-ikäiset taas ovat "z-sukupolvea".
"Pullamössösukupolviksi" on leimattu vuosikymmenestä toiseen uudet sukupolvet. https://yle.fi/uutiset/3-6006879
X-sukupolvi on sana, jonka...
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
Hyviä historiallisia romaaneita on paljonkin, mutta tässä omia ja kollegani suosikkeja:
-- James Clavell: Shōgun (sijoittuu 1600-luvun Japaniin)
-- Ken Follett: Taivaan pilarit (sijoittuu keskiajalle)
-- Robert Graves: Minä, Claudius (sijoittuu antiikin Roomaan)
-- Robert van Gulik: Kummitusluostari
- Sue Harrison: Ensimmäiset ihmiset (sijoittuu esihistoriallisille Aleuteille)
- Jukka M. Heikkilä: Merikonsuli (sijoittuu antiikin Roomaan)
- Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus (sjoittuu keskiajan Suomeen)
- Wilbur Smith: Joen jumala (sijoittuu muinaiseen Egyptiin)
- Wilbur Smith: Kun leijona metsästää (sijoittuu 1800-luvun Afrikkaan)
- Wilbur Smith: Petolinnut (sijoittuu 1600-luvulle ja käsittelee merirosvojakin)
- Jean M. Untinen-...
Luomi syntyy kun runsaasti melaniinia sisältäviä pigmenttisoluja syntyy liikaa ja kasaantuu yhteen paikkaan. Karvan kasvualue on karvasipulissa. Siihen työntyvässä sidekudoksisessa hiusnystyssä on pieniä verisuonia, jotka ravitsevat karvasipulin jakautuvia soluja. Karva saa värinsä kasvupisteessä olevien melanosyyttien melaniinista.
Pigmentaatio on ihon, karvojen ja silmien värikalvon väri, joka johtuu väriaineista eli pigmenteistä. Tärkein pigmentti on pigmenttisolujen (melanosyyttien) tuottama melaniini. Melaniinipigmentit vaihtelevat väriltään kellertävästä tummanruskeaan. Auringonvalo stimuloi melaniinipigmentin muodostusta.
Tumma melaniinipigmentti aiheuttaa karvojen tumman tai mustan värin, punainen melaniinipigmentti punaisen tai...
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen...
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Jenny on englantilainen hellittelymuoto Johannasta ja sen muunnoksista. Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Suomen almanakassa Jenny on ollut vuodet 1908-1928. Vuonna 1951 Suomen almanakkaan otettiin kirjoitusasu Jenni ja nykyään Jenny on vain ruotsinkielisessä almanakassamme.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun ( https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan vuonna 1990 väestötietojärjestelmään merkittiin 185 Jennyä. Tässä luvussa on mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
+441-suuntanumeroa ei löytynyt ainakaan kansainvälisestä suuntanumeroluettelosta. Lähimmät vaihtoehdot ovat Bermuda ja Iso-Britannia. Iso-Britannian suuntanumero on +44, Bermudan puolestaan on +1-441.
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä...
Tämä monina erilaisina versioina eri puolilla Suomea tunnettu ikivanha ilmaisu kuuluu siihen valtavaan perinnesanontojen joukkoon, jonka alkuperää on mahdoton tietää. Tässä sanonnassa lienee olennaista sen varoitus; missä tahansa tilanteessa tikun osuminen silmään on äärimmäisen ikävä juttu joten siihen liitetty asia on vastaavasti hyvin epätoivottu - kysyjän mainitsemassa yleisimmässä ilmaisussa vanhojen ikävien asioiden kaivelu. Noormarkussa on otettu talteen hiukan toisenlainen muunnos: " Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." Tässä lienee olennaista väittää, että herrasväellä on ärtymiskynnyskin rahvasta alempana. Hiukan vaikeaselkoisempi on Laihialta talteen otettu muoto " Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä...
