Rauhansymboleista oli juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (nro 15/03). Tämä on suora lainaus lehdestä: "Tunnetuin rauhanmerkeistä lienee peace-merkki, risti jonka vaakalinja osoittaa päistä alas. Peace-merkki on usein yhdistetty 1960-luvun hippiliikkeeseen, mutta se on ollut käytössä jo 1950-luvulla. Merkin syntyhistoriasta on esitetty eri teorioita. Parhaimman mukaan merkissä olisivat vanhan lippuviestijärjestelmän mukaiset kirjaimet n ja d. Ne viittaavat termiin `nuclear disarmament` (ydinaseiden riisunta). Merkkiä on tulkittu myös muinaissymbolina sekä muunnoksena kristillisestä rististä. Nykyisin peace-merkki on vakiintunut osaksi nuorisomuotia."
Kirjastoista löytyy erilaisia symboli- ja merkkikirjoja sekä -hakuteoksia.
Esim. Bruce...
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu...
Tutustu esimerkiksi näihin verkkosivustoihin:
Kansainvälisen työnhaun opas:
http://www.aarresaari.net/kvtyonhaku.htm
Turun yliopistossa on tehty sivusto "Preparing for Work/Study Abroad"
http://users.utu.fi/jahonka/#Preparing
Kaavakkkeita, ohjeita ja täytettyjä cv-malleja Eu:n jäsenmaiden kielillä:
http://www.cedefop.eu.int/transparency/cv.asp
Työministeriön työnhakijapalvelut, työnhaku ulkomailta:
http://www.mol.fi/tyonhakijapalvelut/ulkomaat.html
Esimerkkejä työhakemuksista löytyy verkosta paljon, ilmaisiakin, katso esimerkiksi tätä: http://www.careers-gateway.co.uk/jobseek/lettersapplic/index.htm
Kirjastoissa on myös englanninkielisiä työnhakuoppaita, kokeile hakua Helmet-tietokannasta: http://www.helmet.fi Käytä sanahakua, hae...
Kuulemasi kuuluu sarjaan "väärin kuultuja laulunsanoja", eikä ihme, siksi ripeästi laulun sanat etenevät. Veikko Ahvenaisen säveltämässä ja Veikko Lavin itsensä sanoittamassa Silakka-apajalla-laulussa ei puhuta mystisistä etakoista vaan sanotaan näin: "...eipä voita ihanoita silakoita, vilakoita."
Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta 14.
Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet.
"Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Netistä muistovärssyjä löytyy seuraavilta sivuilta
Positiivarit, http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?1fcb43be-44d2-4e8c-8ed2-b3e2c11…
Helsingin hautauspalvelu, http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka, http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria-hautaustoimistot, http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo, http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Aihepiiristä löytyy myös kirjallisuutta, jota kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostanne. Aforismi- ja värssykokoelmia : 1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun (1969) 2.Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun (edellisen teokset 3. uudistettu versio 1994) 3.Ssanoista kauneimmat :...
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Mm. Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot:
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
info@holmasto.com
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on vuoden 1966 täysin virheettömälle 5-pennin kolikolle annettu arvoksi 5 euroa, 1967 kolikolle 2 euroa ja 1975 kolikolle 0,50 euroa....
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomalaisuuden Liitto rekisteröi suojattuja nimiä ylläpitämäänsä sukunimiluetteloon maksua vastaan.
Lisäksi suojatulla sukunimellä tarkoitetaan nimilain 12.1$ mukaan nimeä, jonka yleiseti tiedetään vakiintuneen kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa teoksesta Sukunimiopas - Suojatut sukunimet. Suomalaisuuden liitto 1994 (kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ), tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Nimilaissa on määritelty, mitä nimiä ei voida ottaa uudeksi sukunimeksi (4.luvun 12. pykälä). Laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
On olemassa ikivanha laajalle levinnyt uskomus (mm. useisiin Välimeren maihin, kuten Kreikkaan, Turkkiin, Egyptiin) ”pahan silmän" voimasta (Kreikassa ’Baskania’). Se on jonkinlainen negatiivinen voima, jota kaikki kantavat enemmän tai vähemmän itsessään. Esim. kateellisten ihmisten katseen uskotaan tuovan kirouksen (sairauden tms.) ihmisille, jotka ovat altistuneet tuolle ”pahan silmän” vaikutukselle.
Monet kreikkalaiset kantavat kaulallaan tai ranteessaan amulettina pientä lasista sinistä silmää (= ’mataki’) suojautuakseen ”pahan silmän” vaikutukselta. Tämä amuletti heijastaa takaisin ”pahan silmän” voiman. Myös sinisellä värillä on suojaava vaikutus.
Löysin kuvan korusta, jossa on sininen silmä, mutta kalastusaluksen kuvia, joissa on...
Puolisoiden väliset keskinäiset testamentit voivat olla joko omistusoikeustestamentteja tai hallintaoikeustestamentteja. Tästä riippuu, miten eloon jäänyt puoliso voi omaisuutta hallita ja käyttää. Täydellä omistusoikeustestamentilla leski saa omaisuuteen täyden oikeuden. Hän voi jopa testamentata saamansa omaisuuden edelleen. Jos testamentissa on määrätty ns. toissijaissaaja, lesken kuollessa toissijaiset perilliset perivät ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Hallintaoikeustestamentilla taas leski saa ensiksi kuolleen omaisuuteen vain käyttö- tai hallintaoikeuden, mutta ei myyntioikeutta.
Koska perintöoikeudelliset asiat ja testamentin tulkinnat eivät ole yksiselitteisiä, kehotamme kääntymään oikeusoppineiden puoleen. Mm. pankit...
Katupoikien laulun sanat löytyvät useasta eri teoksesta, esim. Suuri toivelaulukirja 9, Laulajan kirja sekä Sininen ja valkoinen : suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992. Internetistäkin sanat löytyvät tavallisella Google-haulla osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/H31.html parinakin eri versiona:
"KATUPOIKIEN LAULU 1
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän laitakatujen
niin silloin vihelletään vain...
Kun pari illalla palaa tansseista
ja portinpieleen jää he nojaamaan
niin poika innoissaan tytölle viheltää...
On laulu katupoikien
kätköissä Sörkän laitakatujen
siel kaikki viheltävät näin...
Jos joskus näämme pollarin
kätköissä Sörkän...
"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt...
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2019)...
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden aikana...
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Kristiinankaupungin pääkirjastossa luokassa 76.3 on kirja KUPITTAAN SAVIOSAKEYHTIÖ:HINNASTO. Tästä kirjasta saattaisi löytyä tietoa. Sitten on vielä toinen kirja, joka löytyy esim. pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannsta: KUVASTO KERAMIIKKAVALMISTEISTA/KUPITTAAN SAVI OY. Kirjastossasi asioidessa tämän kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta kirjastonhoitajan avustuksella, kaukopalvelu on yleensä maksullista, mutta esim. Helsingissä taksa on kotimaasta tilattaessa 3€.
