Kovin monen pennun nimeä emme löytäneet. Ehkä olet nämä jo löytänytkin, eli Rollo, Kikero ja Laikku. Mahtavatko Pipsa, Pisama ja Pippuri olla myös pentujen nimiä? Ainakin tämännimisillä hahmoilla on Non / Disney International Dubbing Credits -sivuston mukaan suomenkieliset ääninäyttelijät:
https://www.non-disneyinternationaldubbingcredits.com/101-dalmatialaista--101-dalmatians-finnish-voice-cast.html
Seuraavat kirjailijat ovat julkaisseet fantasiakirjallisuutta:
Andersson, Eeva; Aumasto, Marjaana; Holopainen, Anu; Sinisalo, Johanna; Tapio, Juha K.; Tolvanen, Maria; Verronen, Maarit; Väyrynen, Taru.
Lisää tietoa suomalaisista fantasiakirjailijoista saa esim. teoksesta Bengtsson, Niklas: Mielikuvituksen rajaton riemu (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
Samppa-nimeä ei sellaisenaan löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista. Nimi on todennäköisesti johdannainen nimestä Sampo, ja siinä tapauksessa nimipäivää vietetään 3.4. Nimi voi myös juontua nimestä Sampsa, jonka nimipäivää vietetään 7.12.
Molemmat nimet ovat tuttuja Kalevalasta, ja ne ovat todennäköisesti samaa alkuperää, ehkä muunnoksia joko nimestä Aleksanteri tai nimestä Sampson.
Vuonna 1929 nimet Sampo ja Sampsa liitettiin nimipäiväkalenteriin, kuitenkin eri päiville. Samppa-nimisen pojan nimipäivä voi siis olla kumpi vain edellämainituista päivistä.
Lisää nimitietoutta löytyy esim. tästä kirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Suomeksi on käännetty kuusi osaa tästä Sara Shepardin sarjasta:
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2012)
4. Uskomaton (2013)
Viides ja kuudes osa, Paha ja Tappava, ovat aivan uusia, eikä niitä vielä ole saatavana kirjastoista tai kirjakaupasta.
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja...
Eettisestä kasvatuksesta on olemassa teos:
- Vuokko Vienola: Eettinen kasvatus päivähoidossa, 1986
Päivähoidon kasvatuksellisesta näkökulmasta käsittelevät esim. seuraavat:
- Yhteisö kasvattaa : päivähoito oppimis- ja kasvatusyhteisönä, 2000
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkoti kasvatusyhteisönä, 1990
- Kiesiläinen, Liisa: Päiväkodin kasvatuskulttuuri, 1988
Muita mahdollisia:
- Annika Takala: Ihmiseksi kasvaminen, 1997
- Veli-Matti Värri: Hyvä kasvatus, kasvatus hyvään, 1997
- Sirkku Aho: Minä ja muut : kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, 1997
- Sirkku Aho: Itsetunnon vahventaminen päiväkodissa, 2000
Lisää aineistoa voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html esim. asiasanalla...
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Kirjastoon voi toki pyrkiä töihin vaikka ei olisikaan saanut alan koulutusta, mutta kuten muillakin aloilla on kirjastossakin paremmat työnsaantimahdollisuudet, jos on kouluttautumassa / kouluttautunut alalle. Työhönottaja päättää, mihin tehtäviin, millä kelpoisuudella ja millä nimikkeellä henkilö otetaan työhön.
Lisätietoja kirjastoalan koulutuksesta saat mm. seuraavilta sivuilta Kirjastot.fi:n Kirjastoala-kanavalta,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Hei! Juha Tapion laulu Kaksi puuta löytyy nuottikokoelmasta Suomi pop 2009 (sanat, melodia, sointumerkit), jota Jyväskylän kaupunginkirjastollakin on useita kappaleita. Juha Tapiolta ei ole julkaistu omaa nuottikirjaa, mutta yksittäisiä kappaleita löytyy erilaisista nuottikokoelmista. Niitä voi hakea joko kirjoittamalla laulun nimi hakusivun ( http://www.aaltokirjastot.fi/ ) nimeke-kenttään tai kirjoittamalla artistin nimi tekijäkenttään muodossa sukunimi, etunimi. Laulu Kaksi puuta on Juha Tapion levyllä Suurenmoinen elämä (p2008).
Todennäköisesti etsimäsi kappale on alunperin Dannyn esittämä Keskiyöllä. Se alkaa: "Keskiyöllä mustat korpit muuttuu joutseniksi linnanherran. Vaikka siitä todisteita puuttuu, joutsen olen ollut kerran..." Kappale on Jorma Panulan säveltämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama.
Ainakin Saska Helmikallion CD-levy (Saska Helmikallio p2006) sisältää laulun sanat. Kyseinen levy on lainattavissa Variskan sivukirjastossa.
Huhujen mukaan sota-aikaan rintamalla kiisseliin lisättiin bromia miesten sukupuolivietin tukahduttamiseksi.
Tiede-lehden Kysy asiantuntijalta -palstalla (Tiede 4/2007) jarrukysymykseen vastannut sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa toteaa, että Saksassa bromia on ilmeisesti armeijassa käytetty ja sieltä levisi tieto sen käytöstä Suomeenkin.
Todistettavasti bromia on Vuorenmaan mukaan käytetty Suomessa vain lääkkeenä yksittäisille potilaille. Bromin kulutustilastot tuolta ajalta eivät osoittaneet runsasta käyttöä.
Huhu jarrun käytöstä on kuitenkin elänyt sitkeänä ja ilmeisesti sitä kerrotaan edelleenkin jokaiselle uudelle alokaspolvelle.
Tiede-lehti 4/2007 http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/522/mita_oli_sotilaide…
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
"Mä laihdutan" laulua ei ilmeisesti ole nuotinnettu. Ainakaan sitä ei löydy Violasta, ei kirjastojen monihaun kautta tehdyllä kyselyllä. Myöskään "Suomessa kustannetut sävelteokset" vuodelta 1993 ei mainitse kyseistä laulua. Lappeenrannassa kappale löytyy kahdelta äänitteeltä, joissa kummassakaan ei ollut liitteenä laulun sanoja.
Merkit löytyvät sähköisessä muodossa verkkosanakirjasta http://www.mandarintools.com/chardict.html .
Hakutulokset:
sanalle water on osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tree osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tiger osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
Annikki Arposen selkeässä Kiina-suomi-sanakirjassa (WSOY 1985) ovat myös kiinalaiset kirjoitusmerkit.
