Christine Marion Fraserin Rhanna-sarjasta on suomennettu viisi ensimmäistä osaa: Rhanna: unelmien saari (Gummerus 1997), Rhanna sodassa (1998), Rhannan lapset (1999), Takaisin Rhannaan (2000) ja Rhannan laulu (2002). Lisäksi sarjaan kuuluu kolme ainakin toistaiseksi suomentamatonta osaa, Strom over Rhanna, Stranger on Rhanna ja A Rhanna mystery. Sarja on alun perin ilmestynyt vuosina 1978 - 1996.
Suomalaisista yleisistä kirjastoista Rhanna-sarjaa ei valitettavasti löydy englanninkielisenä. Ainoastaan Fraserin Kings-sarjan aloitusteos King's croft löytyy Varastokirjastosta, mutta muita osia tähän suomentamattomaan sarjaan ei ole kirjastoista saatavilla. Tämä kirja on mahdollista lainata kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Nimestä Lumi sanotaan Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja (1999) seuraavasti: "Lumi -> Luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta" (s. 143). Nimeä Luka ei sellaisenaan löydy etunimikirjoista mutta sitä lähellä olevat Luke ja Lukas juontuvat nimestä Luukas, jonka nimipäivä on 18.10. Nimi on raamatullista alkuperää: "Uudessa testamentissa lääkäri, jonka mainitaan kirjoittaneen kolmannen evankeliumin ja Apostolien teot" (s. 397). Luukkaan tunnuspiirteenä on pidetty myötätuntoa köyhiä ja halveksittuja kohtaan. Tarkempia tietoja Luukas-nimestä löytyy Lempiäisen kirjan lisäksi monista muista nimikirjoista, joita voi lainata Lahden kaupunginkirjastosta...
Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kyseessä lienee Lauri Pohjanpään runo Hautajaiset. Se löytyy ainakin teoksesta Eläinrunojen kirja. KY 1997.
Runo alkaa: "Oli kaste viel' yli kukkien, kun kuoli päiväperhonen, joka lensi tuokion vain... Niin niin.
Ja se aamulla haudattiin."
Sirkat soittavat surumarssia, muurahaiset kantavat arkkua, pappina toimii suruperhonen ja leppäkerttujen kuoro laulaa suruvirren.
Eläinrunojen kirja on tällä hetkellä paikalla ainakin Metsossa ja useammassakin Tampereen lähikirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli 1851 muodossa Emelia, Emilia on ollut siinä 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 19.5. Keskieurooppalaisperäinen Emilie oli Pietarin suomalaisessa almanakassa 1807 22.5. Englanninkielisissä maissa yleisin muuntuma on Emily.
Gabriella on italiasta ja ranskasta periytyvä Gabrielin sisarnimi. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Gabriella on Gabrielin rinnalla 24.3. Nimen muita kirjoitusasuja ovat mm. Gabriela, saksan ja englannin Gabriele ekä ranskan Gabrielle.
Katolisissa maissa on kolmesta nimeä kantavasta pyhimyksestä tunnetuin ranskalainen karmeliitta Gabriele Croissy...
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Hei! Internetistä löytyi aika vähän linkkejä, joten lisäsin tähän myös muutamia kirjoja ja lehtiartikkeleita, joista saattaisi olla hyötyä.
Internetistä löytyi vain yksi valmis lomakemalli:
http://cc.oulu.fi/~lml/amkk/havkyes.htm
Tässä on jotain yleistä asiakastyytyväisyystutkimuksesta:
http://www.qualitas-fennica.fi/artikkelit/ongelmista.html
http://www.promate.fi/tutkimusmalli.html
Ja tässä on muutama valmis asiakastyytyväisyystutkimus internetistä:
http://www.uwasa.fi/samjay/b_admin/projects/atrapo.html
http://www.tukkk.fi/gram/pakki/benchmark.htm
Kirjoja aiheesta:
Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä--ohjeita ja kokemuksia yrityskäytännöstä (1995)
Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas (1999)
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001)...
Yksinäinen saarnipuu löytyy Suuresta toivelaulukirjasta 14 ja nuottijulkaisuista Vainio, Juha : Tulta päin : Junnun laulukirja (1994) ja Vainio, Juha : Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (2005).
Nimi Elmeri on lisätty almanakkaan vasta vuonna 2000 nimen Elmer pidentymänä. Elmer nimi puolestaan on Elmarin rinnakkaismuoto. Elmar on lyhentymä joko saksalaisesta tai englantilaisesta nimestä. Tiedot näistä alkuperävaihtoehdoista ja niiden merkityksistä löytyvät Pertti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja (2001). Kirjaan on aakkostettu naisten ja miesten nimet erikseen ja Elmer löytyy sivulta 299. Kirjan voi lainata Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta tai sivukirjastoista.
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Voit lukea vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta. Kirjoita hakuruutuun sanat Eetu etunimet.
Eetu on lyhennys nimestä Edvard. Nimi muodostuu muinaisenglannin sanoista ead eli rikkaus, omaisuus ja weard eli vartija. Edvard on ollut Englannissa 900-luvulta lähtien useiden kuninkaiden nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
WSOY 1999
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina/Katriina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen Katharinan muistoksi. Suomalaisissa lähteissä Katariinan nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1281. Nimen asu vaihtelee vanhoissa suomalaisissa kalentereissa ja almanakoissa: eri muotoja ovat esim. Catherina, Catharina, Carina ja Caarina. Nimi Katarina on almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1859 ja Katariina vasta vuonna 1950. Lisää tietoa molemmista nimistä löytyy esimerkiksi Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan nimikirjoista, jotka löytyvät kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta...
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet....
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Hei!
Kyseessä on Sirkka Turkan runo, joka löytyy ainakin kokoelmista Maailma katettu pöytä ja Suomalaisia naisrunoilijoita, myös Turkan omasta kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa runo löytyy.
Eino Leinon runoja on kyllä käännetty saksaksi. Saksalaisen kirjaston hakukoneella haettaessa, osoite on http://www.prettybit.fi:2345/db/search_fin.htm, löytyy useita viitteitä jo pelkästään tekijän nimellä haettaessa. Tekijän nimeen voi yhdistää myös yksittäisen runon nimen. Asiakkaanne voi tilata kopioita Berliiniin yksittäisistä runoista Helsingin Saksalaisesta kirjastosta. Kirjaston Internetosoite on http://www.kolumbus.fi/deutsche.bibliothek/dbadr.htm
Teidän asikkaalle suositeltiin Saksassa vastikään julkaistua kirjaa nimeltä "Kuin on pitkät pilven rannat = Weithin wie das Wolkenufer : finnische Volkspoesie". Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten. Runot on valinnut ja suomentanut
Manfred Peter Hein.
Suomalaisen Kirjallisuuden...
Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kannattaa tehdä haku sanoilla "laivat" ja "pienoismallit". Aiheeseen liittyviä kirjoja näyttää löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista melko runsaastikin. Pelkästään purjelaivoihin keskittyviä teoksia ei tosin juurikaan ole (sanoilla "purjelaivat" ja "pienoismallit" löytyy vain yksi kirja, eikä siinä näytä olevan varsinaisia rakennusohjeita, kylläkin runsaasti kuvia purjelaivojen pienoismalleista). Tutkittuasi Plussasta, mitkä teokset Sinua kiinnostavat, voit tilata ne omaan lähikirjastoosi, elleivät ne siellä satu olemaan.
Lehtiartikkeliviitteitä sisältävästä Aleksi-tietokannasta löytyy myös (samoilla hakusanoilla) runsaasti aiheeseen liittyviä viitteitä. Aleksia voit tutkia...
Henni (samoin kuin Henna) on Johanna-nimen kutsumamuoto. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Sen alkuperä on heprean kielessä ja merkitys "Jumala on armollinen". Henni-nimellä on nähty yhteys myös Henrikin sisarnimeen Henriikkaan. Henrik on pohjoismainen muoto saksan Heinrich-nimestä, joka tulee sanoista hagan (hovi) + rich (mahtava).
Henni-nimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1973.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Kirjastonhoitajia ja muita kirjastoalan ammattilaisia koulutetaan monella tasolla oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnoista on koottu tietoa kirjastot.fi-sivustolle:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla on tietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Mitään koottua listaa ei näytä olevan. Nelostien palveluista voisi saada tietoa Nelostieyhdistyksestä:
http://www.nelostie-e75.fi/index.htm Nelostieyhdistys
Abc-liikennemyymälöiden noutopöydät eri puolelta Suomea löytyvät täältä:
http://www.abcasemat.fi/noutopoyta
Teboil-asemien ruokapaikat valtateiden varsilta täällä:
http://www.teboil.fi/SearchServiceStations.asp?path=1%3B1510%3B1549%3B3…
Nelostien ruokapaikoista on käyty pari keskustelua, joista saa vinkkejä paikoista:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?messageID=908807
http://keskustelu.plaza.fi/matkalaukku/keskustelu/t1583247
Tiehallinnon sivuilla on tietoa valtateiden palveluista, mutta ei ruokapaikoista:
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia...
