Harrastajanahkurin käsikirjassa (1, 1999, tekijä Jouko Eskelinen) on tietoa aiheesta. Turkka Aaltosen kirjassa Vanhat hyvät erätaidot on luku saaliseläinten nahan parkitsemisesta, ja siinä yhdeydessä puhutaan hyvin lyhyesti myös kalannahasta.
Aiheesta on myös artikkeleita:
- Anton Kalland, Kalansaaliista käyttöesineeksi (Kalannahan käsittely ja kalannahka käsityömateriaalina), Erä 27(2008):3, s. 62—65
- Pirkko Niemistö, Kalastajan tytär pitää kalasta (Haastattelussa kalannahkataiteilija Liisa Saarni), Taitaja 2004:4, s. 62—63
- Eija-Liisa Kasesniemi, Villi kalannahka : uusvanha ekotuote (Haastateltavana kalannahkakäsityöläinen Liisa Saarni), Taito 90(1997):1, s. 40-41
- Antti Kähönen, Kalannahan parkitsija (Kalannahan parkitsemisen taitava...
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Maanmittauslaitokselta on saatavissa tarkinta tietoa tilojen historiasta. Etelä-suomen maanmittaustoimisto ilmoitti, että ainakin Hämeenlinnan toimipisteessä on mikrofilmejä maanmittaustoimituksista, tilojen erottamisista ja niihin liittyvistä tapahtumista Lammilla. Mahdollisesti mikrofilmejä on myös Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Hämeenlinnasta mikrofilmien mustavalkoisia kopioita lähetetään postissa 2 euroa kpl. Tarkempia tietoja voi kysellä allamainituista osoitteista:
Hämeenlinna
Customer service:
020 690 639
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@maanmittauslaitos.fiHelsinki/Pasila
Customer service:
020 690 631
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@...
Tietoja nimen alkuperästä ja merkityksestä löytyy julkaisusta:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Niklas on lyhentymä Nikolaus-nimestä ja sitä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelumuotona. Niklas-nimen tarkemmat merkitykset löytyvät siis Nikolaus ja Nikodemus-nimien kohdalta em. julkaisusta.
Kappale Entre le boeuf et l'ane gris (Heinillä härkien kaukalon)löytyy ranskaksi ainakin seuraavilta levyiltä:
ILOINEN JOULU
HELSINKI : ONDINE, P2001
CD-äänilevy
- esittäjä on Tapiolan kuoro ja Helsingin kaupunginorkesteri
SIMPLY the best Christmas album [Äänite] : over 2 hours of the most beautiful classical holiday favorites
Paris : Erato Disques, p2000
2 CD-äänilevyä
- kappaleen esittäjä on Maitrise Saint-Pierre Aux Liens de Bulle (poikakuoro)
Noel / PETITS CHANTEURS À LA CROIX DE BOIS (lapsikuoro)
Auvidis, p1987
CD-äänilevy
TALJANKA
Santa Lucia
Taljanka Economics, p2002
CD-äänilevy
CHANTE Noël
Paris : Studio SM, p1983
C-kasetti
- useita esittäjiä, kappaleen esittäjää ei ole mainittu tiedoissa
Laulun nimi on "Paras kukko" ja tähän kansansävelmään on sanat tehnyt Maija Konttinen. Laulu löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: Ingman, Olavi, Laulu ja soitto.1957, WSOY. Parviainen, Lauri, Pienten lauluja. 1980, WSOY. Matin ja Maijan laulukirja. 1990, Kokonuotti (vain sanat). Lasten toivelaulukirja.1994, Fazer musiikki (sovitettu sävel).
Hauskat jutut ja tarinat pikkujouluihin valitaan tilaisuuden luonteen ja osallistujien esim. iän mukaan.
Internetistä voi hakea materiaalia esim. seuraavista osoitteista: www.google.fi, hakusana:joulu sekä www.finlit.fi > tietopaketit > vuotuisjuhlat > joulu.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on luokassa 79.84 leikkejä ja tietokilpauluja, esim. Kirsti Koivulalta, jolta löytyy myös luokasta 83.2 "Iloista irrottelua: sketsikirja".
Luokassa 84 on teos "Hauskaa joulua: joulu- ja joulun kertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta. Sieltä (84.2)löytyy myös F.E. Sillanpään "Taatan joulu". Kannattaa selata myös huumorihyllyä, jossa on kirjallisuuden lajin tunnus H eli huumori (Jyväskylässä 84.2 H). Tässä hyllyssä on myös...
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Teiniäitiyttä käsitellään seuraavissa opinnäytteissä:
Kelhä, Minna Vääränikäisiä äitejä? : ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot / Minna Kelhä. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2009. - Väitöskirja : Helsingin yliopisto.
ISBN 978-952-10-5656-7 (PDF)
--> Asiasanat: äitiys; ikä; vanhemmuus; äidit; nuoret; nuoruus; aikuisuus; elämänkaari; elämäntilanne; sosiaaliset normit; yhteiskuntaluokat; diskurssianalyysi; naiset; aikuistuminen; vanhempi-lapsisuhde;
Verkkojulkaisuna: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19800/vaaranik.pdf?seq…
Sairanen, Virve: Nuoret äidit ja opiskelu : ajatuksia ja kokemuksia koulutuksesta, opiskelusta ja opinto-ohjauksesta toisen asteen oppilaitoksissa / Virve Sairanen. [Turku], 2010. - Pro gradu -työ :...
Keskiajalla kirjoitettuja runoja löytyy kokoelmasta Tuhat laulujen vuotta (82.2). 1100-luvulla eläneen nunnan Hildegard Bingeniläisen runoja on koottu kokelmaan Hildegard Bingeniläinan : hengähdä minussa vihanta henki (24.11).
Musiikkiosastollamme on keskiajan musiikkia, joista joihinkin LP- tai CD-levyihin liittyy laulujen sanat. Esim Troubadour songs and medieval lyrics (LP 78.912).
Keskiaikaa käsitteleviä kirjoja on todella runsaasti. Niistä on poimittavissa avioliittoon liittyviä tapoja, monista löytyy tekstejä, jotka saattaisivat sopia kysymääsi tilanteeseen. Esimerkkeinä Päivi Setälä: Keskiajan nainen (32.3), Keskiajan kulttuurihistorian lukukirja (91.6), Llitzen: Keskiajan kulttuurihistoria (91.6) ja Ihmeiden peili : keskiajan...
Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Oppiminen on tiedon konstruointia ja se edellyttää oppilaalta aktiivisuutta. Tässä muutamia periaatteita:
Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.
Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta.
Ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon konstruointia.
Sama asia voidaan tulkita tai käsittää monella eri tavallla.
Oppiminen on sidoksissa kontekstiin ja kulttuuriin.
Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa.
Opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuuvuus.
Lisää konstruktivistismista kasvatustieteessä on kirjassa Rauste von Wright...
Aija-nimi esiintyy Raamatussa, jossa se on miehennimi ja merkitsee heprean kielessä korppikotkaa tai haarahaukkaa. Suomessa se on naisennimi ja luultavasti mukailu Eija –nimestä: Aija – Eija kuten Laila - Leila. Nimeä pidetään myös usean eri nimen hellittelymuotona, esim.Anjan ja Arjan. Suosituimmillaan nimi on ollut 1960- ja 1970-luvuilla.
Lähteet: Vilkuna: Etunimet ja Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Asumistukea on maksettu valtion varoista ja 1940-luvulta lähtien. Vuonna 1972 asumistukea alettiin maksaa kaikille tuen piiriin kuuluville lapsiperheille. Järjestelmä on laajentunut vuokra-asunnoissa asuvien monilapsisten perheiden tuesta yleiseksi asumistueksi. Vuonna 1987 toteutetulla lain muutoksella asumistuki ulotettiin kaikkiin väestöryhmiin ja asuntoihin.
Vuonna 1994 asumistuki tuli Kelan hoidettavaksi.
Lisätietoa täältä:
http://www.kela.fi/historia
http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/his…
Painetut lähteet:
Asuntotoimi Suomessa. Asuntohallitus 1993
Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994
Sosiaalinen politiikka. WSOY 2003.
Ruotsinkielisen kalenterimme mukaan Saga viettää nimipäiviään 17.10. http://almanakka.helsinki.fi/2006/oktober.html
Näin on ollut vasta vuodesta 2005 - aikaisemmin Sagan nimipäivä oli samana päivänä kuin kaimansa Sadun eli 18.10
Frans Emil Sillanpään joulupakinoita on lainattavissa kirjastoista Yleisradion tallennemyynnin äänitteenä "Taatan radiojoulu : F.E. Sillanpään joulupakinoita" sekä CD-äänilevynä että c-kasettina. Äänitteessä on kuunneltavissa joulupakinat vuosilta 1945, 1946, 1950 ja 1953.
Samuel Taylor Coleridgen runosta "Kubla Khan" on kaksikin eri suomennosta. Sen ovat suomentaneet Yrjö Jylhä ja Aale Tynni. Runon nimi on suomeksi "Kublai-kaani".
Yrjö Jylhän suomennos runosta sisältyy teoksiin "Tuhat laulujen vuotta" (1957 painokseen) "Hallitse Britannia!" (1929) ja "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 3" (1933). Aale Tynnin suomennos puolestaan löytyy "Tuhat laulujen vuotta" -teoksen kahdesta uudemmasta painoksesta (1974 ja 2004).
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kalle Holmbergin ohjaamassa, Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen romaaniin perustuvassa Rauta-aika -elokuvassa on kohtaus, jossa Lemminkäinen suojautuu hirven sisään.
Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-romaanisarjasta tehdyssä tv-elokuvassa on myös kohtaus, jossa isä pelastaa poikansa paleltumasta laittamalla lapsen ison eläimen avattuun vatsaan.
Pentti Haanpään kertomuksessa Makuusäkki päähenkilö (Rimppi) menee hirven kaadettuaan ja nyljettyään väsyneenä talvipakkasessa nukkumaan kaatamansa hirvennahan sisään. Kertomuksen mukaan lappalainen nukkuu tarvittaessa nahkapussissa, makuusäkissä. Aamulla päähenkilö onkin pulassa kovaksi jäätyneen hirvennahan sisällä. Kertomus löytyy ainakin Erno Paasilinnan toimittamasta, Haanpään kertomuksia...
Helsingissä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Kansalliskirjastossa.
Oulun yliopiston kirjastossa ja Lapin korkeakoulun kirjastossa voi lukea Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita mikrofilmattuina.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://juolukka.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://kirjasto.luc.fi/Suomeksi/Yliopisto
https://oula.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.oulu.fi/kirjasto/
Hei,
Valitettavasti Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
Treffeillä yleensä jutellaan ja tutustutaan toiseen ihmiseen. Useimmiten treffipaikkana ovat erilaiset ravintolat ja kahvilat.
Henkilökohtaisesti suosin ruokaravintoloita tapaamispaikkoina, koska kaunis ympäristö ja hyvä ruoka virittävät tunnelmaa. Viimeksi
kiinalainen ravintola Empire Plaza Kampin keskuksessa osoittautui varsin miellyttäväksi ja tunnelmalliseksihttp://www.empireplaza.fi/
Tutustu myös ravintolamaailmaan:
http://www.02.fi/ravintola-opas/?listType=all&locality=Helsinki
http://www.baarihaku.fi/?gclid=COTPrML08JwCFVWF3godHWwakg
http://omakaupunki.hs.fi/haku/Kahvila+Helsinki
