Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9.
Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan.
Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Ramsö-Rabbe on ilmeisestikin ollut todellinen henkilö, eli kalastaja ja pirtutrokari Rabbe Öjvind Bengtsson. Hänestä kerrotaan HU-yhtiöiden sivustolla. Tämä tarina ei tosin ole peräisin sotavuosilta vaan Porkkalan paranteesin ajalta vuodelta 1955. Sota-aikaan liittyvää tietoa Ramsö-Rabbesta ei löytynyt. Tarina on luettavissa HU-yhtiöiden sivuilta:
http://www.hummeripojat.fi/villa/HU-Story.html
Maailmantapahtumia:
Vuosisatamme kronikka. Tässä teoksessa tapahtumat alkavat 1900-luvun alusta ja ovat vuoden mukaan eli siinä on erikseen 1934.
Muutosten vuosisata, osa 4, 1930-1945.
Suomea koskevaa 1930-lukuun liittyvää kirjallisuutta:
Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936, ajankuvia vuosilta 1936-1956
Kotimaamme kuva, Suomi 1937-1957
Manninen, Antero: Suomen kansan ajantieto
Mikäli haluat tietoa nimenomaan vuodesta 1934, kannattanee tutustua kyseisenä vuonna ilmestyneisiin lehtiin esim. Suomen kuvalehti, Kotiliesi.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä aiheeseen liittyvää tietoa yhdistämällä asiasanat Suomi ja 1930-...
Lain mukaan vähintään kahdelta kolmasosalta kirjaston henkilöstöstä vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot
Eli jos olet merkonomi sinun tulee jotenkin täydentää opintosi kirjasto- ja informaatioalan opinnoilla.
Merkonomina olet esimerkiksi hakukelpoinen noin nelivuotiseen ammattikorkeakoulutukseen. Jos et ole merkonomi voit hakeutua ns. uuteen merkonomikoulutukseen, joka on nimeltään Informaatio- ja kirjastopalvelut liiketalouden perustutkinnossa. Koulutus on peruskoulupohjainen, mutta myös ylioppilaat voivat hakea jolloin koulutus on kaksivuotinen....
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Kirjasto 10:ssä ja Kallion kirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua, johon voi palauttaa lainattua aineistoa sulkeutumisajan jälkeen.
HelMet-palvelusivustolta voit tarkistaa, missä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on palautusluukku. Lista näistä kirjastoista löytyy klikkaamalla palkkia "Kirjastot ja palvelut", josta löytyy pudotusvalikko "Näytä kirjastot, joissa on...".
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Suuntaa-antava apuväline vanhojen rahojen arvon määrittelyssä on Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2005". Sitä löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+rahat+ar… .
Oppaassa on esitetty 6 kuntoisuusluokkaa rahoille ja arvo määräytyy siis rahan hyvakuntoisuuden ja virheettömyyden mukaan. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1945 10 markan setelille olisi 1-2 €. Ehkäpä paras tapa selvittää rahan arvo on kuitenkin käydä näyttämässä sitä vanhojen rahojen arvioinnin asiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan sen kunnon ja käyvän arvon. Kannattaa ottaa yhteyttä Numismaattiseen yhdistykseen ja...
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www....
Inka on intiaanikansan nimi, mutta suomalaisena etunimenä se on lyhennelmä Inkeristä (Lempiäinen: Suuri etunimikirja). Äänteellinen yhdenmukaisuus on sattumaa. Toinen intiaanikansan nimi, joka muistuttaa suomalaista etunimeä, on Maya (Maija).
Aitoja intiaanityttöjen nimiä löytyy mm. osoitteista
http://www.babynameworld.com/indian-girl.asp
http://www.babynameworld.com/indian.asp
http://www.babynamenetwork.com/baby_names/origins/Native_American_baby_…
Ainakin ensimmäisestä luettelosta löytyy tuttu nimi Nita, joka kuitenkin meillä on Anitan/Anittan lyhennelmä. Äänteellinen yhdenmukaisuus on taas sattumaa. Aidot intiaaninimethän usein tarkoittavat jotain ja intiaaninimenä Nita tarkoittaa karhua. Luettelossa nimien merkitykset ovat...
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
Saskia van Uylenburgh (2.8.1612-14.6.1642) oli taidemaalari Rembrandt van Rijn:n ensimmäinen puoliso. Pariskunta meni naimisiin 1634. Lisätietoja löytyy muun muassa osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Rembrandt .
Kirjastoista löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
McGee, Peter, Taiteen mestarit. Osa 26 : Rembrandt
Helsinki : Taiteen mestarit [2005]
Taiteen hakuteoksista löytyy myös suomenkielisiä kuvauksia Rembrandtista ja hänen taiteestaan sekä elämästään (Esim. Suuret taiteilijat, Historian suurmiehiä).
Englanninkielinen tuore teos
Schwartz, Gary, Rembrandt's universe : his art, his life, his world / Gary Schwartz
London : Thames & Hudson, 2006
Saskiasta löytyy mainintoja edellisistä, samoin kuvia tauluista, joissa Saskia...
Lainat voi uusia netissä osoitteessa http://www.kyyti.fi/, linkistä uusi lainasi. Laina uusitaan kirjautumalla omiin tietoihin kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla. Tunnusluku on nelinumeroinen, ja voit valita sen itse kirjastossa. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja henkilöllisyystodistuksen. Puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa.
Kun olet kirjautunut omiin tietoihisi, klikkaa kohtaa lainat, ja ruudulle avautuvat lainatietosi. Voit valita näistä uusittavat kirjat ruksaamalla ne yksittäin ja klikkkaamalla sitten sivun alalaidassa "hyväksy" tai uusia kaikki lainat klikkaamalla kohtaa "valitse kaikki" ja sitten kohtaa "hyväksy".
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Kyseessä on laulu, joka tunnetaan nimillä ”Vitamiiniviisu” ja ”Viisu vitamiineista”. Laulun on sanoittanut Uuno Tupasela. Hän on myös mahdollisesti säveltänyt laulun tai vaihtoehtoisesti käyttänyt jotakin kansansävelmää sen pohjana.
Laulun sanat näyttävät löytyvän vain teoksesta "Iskelmäkalenteri" (Kanerva, 1945). Mikäli teosta ei löydy omasta lähikirjastostasi, voit tiedustella mahdollisuutta tilata se kaukolainana. Teos kuuluu esimerkiksi HelMet-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kirjastoalan ammateista ja koulutuksesta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset näet osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos (tai kirjoita Etsi arkistosta -hakuriville kirjastoala ja koulutus ja klikkaa hakunappulaa).
Kirjastoissa työskentelee hyvin eritasoisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa korkeakoulutuksen saaneista kirjastonhoitajista opistoasteen koulutuksen saaneisiin kirjastovirkailijoihin ja usein täysin ilman alan koulutusta oleviin kirjastoavustajiin. Koulutuksen lisäksi eroja löytyy myös työtehtävistä. Tehtävät vaihtelevat kirjastoittain mm. kirjaston koosta riippuen, mutta yleensä kirjastonhoitajat vastaavat mm. aineistonvalinnasta, luetteloinnista...
Postinumeroluettelossa on erikseen Kylmäkoski as, jonka postinumero on 37900 ja pelkkä Kylmäkoski, postinumero 37910. Postinumerot tarkemmin (tien/kadun mukaan)osoitteesta http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo .
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjoja, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos). Siitä löytyy tietoa rahojen arvosta.
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa numismatiikka, raha(t) tai rahankeräys.
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
