Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Sukunimi Pesonen liittyy Petrus-nimeen, jonka puhuttelumuodot (esimerkiksi Pesa, Pessa, Pessi ja Pesu) kiinnittyivät aikoinaan sukunimiin (esimerkiksi pessa Swttin). Varsinaista Pesonen-nimeä tiedetään käytettäneen 1500-luvun puolivälin tienoista lähtien.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. 1988. Helsingissä: Otava.
Petrus-nimen alkuperä liittyy kreikan kielen kalliota tarkoittavaan sanaan.
Lähde: Vilkuna, K. 2005. Etunimet. Helsingissä: Otava.
Esim. Blomgren, Paige Gilchristin kirja Beading from necklaces to napkin rings, 20 easy and creative projects to make in a weekend vaikuttaa lupaavalta.
Lisäksi ainakin kirjassa Isotaito Otavan iso taitosanakirja 3 kerrotaan helminauhojen teosta, ja solmusta helmien välissä sanotaan mm. näin. "Tee lankaan löysä kaksinkertainen solmu ja kuljeta ja tiukenna se sitten neulan avulla oikeale paikalleen."
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Teoksen suomennoksesta ei ole vielä tietoa. Alkuteos Inheritance ilmestyi 8. marraskuuta Yhdysvalloissa. Ainakaan Paolinin suomalaisen kustantajan Tammen kevään 2012 kirjoissa sitä ei vielä ole mainittu. Aiemmat osat ovat tulleet suomeksi yli puoli vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen.
http://www.tammi.fi/naytesivut/ISBN/Tammenterho2012kevat/
Vasta-alkajalle sopivilta vaikuttavat esim. seuraavat soitonoppaat: Dean, Dan: Sähköbasso 1, Engblom, Janne: Rock & pop : basson alkeet ja Jauhiainen, Edi: Aiotko rock-basistiksi?, joka sisältää myös cd-levyn.
Verkosta löytyy opinnäytetyönä julkaistu opas aloittelevalle bassonsoittajalle Bassoaapinen, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16145/Bassoaapinen%20-%20…
Tiikerihaina tunnettu sävelmä on alun perin kansansävelmä, jonka Peter Hodginson on mukaellut akustiselle kitaralle. Ensimmäinen levytetty versio on vuodelta 1935. Suomessa Tiikerihai tuli tunnetuksi 1955 Juha Eirton laulamana. Mahdollisesti se on olympiakesänä soinut meillä englanniksi laulettuna tai orkesteriversiona.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
http://www.google.com/search?q=tiger+shark+first+recorded+hodginson&rls…
Juha Eirron esittämä Tiikerihai oli Suomessa 1950-luvun hiteistä kolmannella sijalla .
http://mielenravintoa.com/shop/product_info.php?products_id=362&osCsid=…
"Olympiakesän ihmeet ja pummilla matkustaminen avoratikassa vuonna 1952" -sivustolta löytyy maininta...
Rahan arvo vaihtelee mm. sen harvinaisuuden ja kunnon mukaan. Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas -kirja antaa tälle rahalle arviohinnaksi sen kunnon mukaan 10-750 euroa. Tavallisin siitä saatu hinta on 20 euroa.
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta voi lukea kuntoluokituksesta ja muutenkin vanhoista rahoista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
Kiltin tytön syndrooma on oireyhtymä, johon lisävalaistusta löytyy Googlesta hakemalla sanoilla "kiltin tytön syndrooma". - Tiedepolitiikka -lehden numero 3/2002:n pääkirjoituksesta on suluissa oleva siteeraus: "Kiltin tytön syndrooma on työyhteisödynamiikkaan kuuluva oireyhtymä, josta myös miehet voivat kärsiä." Usein se kuitenkin yhdistetään enemmän naiseuteen ja naisellisuuteen.
Aihetta käsittelee hyvin Ute Ehrhardtin saksankielisen teoksen Gute Mädchen kommen in den Himmel, böse überall hin suomennos Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, tuhmat tytöt mihin vain. - Nykyisen naistutkimuksen tuloksia on esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Sari Näreen Kokonainen nainen, joka käsittelee naista "odotusten ja roolien ristipaineessa". Kirjojen...
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Ohjetta kierreneuleena neulottuun kantapäättömään sukkaan ei löytynyt. Kierreneuletta kudotaan putkena, joten kierreneuleohjeen avulla syntyy varmasti sukkakin. Esimerkiksi täältä löytyy kierreneuleen ohje:
http://www.students.tut.fi/~cami/Knit/Mallit/kierreneule.htm
Olisiko kantapäättömän sukan nimi putkisukka? Ohje putkisukan neulomiseen vaikkapa täältä:
http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=106&d_id=18
Marttojen sivuilta ja keskustelupalstoilta voisi löytyä tarkempaakin tietoa:
http://www.martat.fi/
Tähän on vaikea vastata, koska kirjat vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Ihmiset myös kaipaavat ja tarvitsevat erilaisia asioita vaikeina hetkinä. Joku haluaa käsitellä ongelmiaan, toinen haluaa paeta niitä. Laitan tähän nyt joka tapauksessa joitakin omia ajatuksiani sekä kollegoitteni ja ystävieni ehdotuksia. Mukana on niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopiva kirja tai sopivat kirjat:
L.M. Montgomery: Sininen linna
Tiina Lymi: Susi sisällä (näytelmä)
Sari Malkamäen novellit
Rolain Roman: Mestari Breugnon
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -sarja
Eckhart Tolle: Läsnäolon voima
Anthony De Mello: Havahtuminen
Bruce Fisher: Jälleenrakennus
Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus mikä sinulle...
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Surusta on koottu useampiakin runokokoelmia. Hyviä ovat esimerkiksi Parantava runo. T 1982 ja Vain unen varjo. O 1997. Lisää kirjallisuutta voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla suru, luokalla 82.2- (Tampereella 82.12) ("Nimeke-laatikon" voi muuttaa luokka-hauksi)ja rajaamalla haku Kangasalan kirjastoon saa tulokseksi 10 teosta.
Lajin tunnistaminen kuvauksen perusteella on hankalaa - pieniä ötököitä on niin runsaasti. Hyppyhäntäiset esiintyvät käsittääkseni luonnossa ei sisätiloissa.
http://ötökkätieto.fi/species?id=494
Yksi ehdotus olisi polttiainen
http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/polttiainen-torjunta-purema-tu…
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
Polttiaisen purema muistuttaa kuvaustasi, mutta yleensä puremajälki myös kutisee. Polttiaisiakin useita eri lajeja. Pienen kokonsa vuoksi se onnistuu tulemaan sisätiloihin esimerkiksi hyttysverkoista huolimatta. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, etä polttiainen pistää vain ulkona.
Toisaalta, jos epäilet ötököiden tulevan esimerkiksi sängystä kannattaa se vaihtaa. Koska...
