http://www.recepthjalpen.se/katrinplommon.html
Väskynä eli ruotsiksi sviskon tarkoittaa oikeastaan kuivattuja luumuja.(Englanniksi: prunes tai dried plums)
Sviskon tai katrinplommon on tietynlainen luumun lajike jota viljellään pääasiassa Kaliforniassa ja Ranskassa. Tätä luumua käytetään ruuanlaitossa (niin liharuokiin kuin jälkiruokiin) kivettömänä ja kuivatetussa muodossa.
Tämä lajike on erittäin makea, kuitu- ja rautapitoinen.
Ehkä lähin vertaus kun puhe on sopasta olisi meidän kiisselimme jota voi syöda sellaisenaan tai puuron kera.
Miten ja missä sitaatteja aiotaan käyttää (yksityisesti, julkisesti) ratkaisee paljon.
Tekijänoikeus suojaa teoksen ja sen käännöksen saattamista yleisön saataviin. Julkista esittämistä on esim. oma kotisivu. Tarvitaan siis lupa sekä tekijältä että kääntäjältä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän tai viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta (Saint-Exupery katosi 1944).
Tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) siteerausoikeutta koskevan pykälän mukaan
"Sitaatti
22 § (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Opetusministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslain sovellusta koskevissa kysymyksissä maksutta http://www.minedu.fi/OPM/...
Toistaiseksi suomennetut Karen Kingsburyn romaanit kuuluvat kaikki samaan Baxterin perhesagaan. Kirjojen suositeltu lukujärjestys on seuraavanlainen: ensin ns. Redemption-sarjan viisi osaa, sitten viisiosainen Firstborn-sarja. Tämän pitemmälle ei Baxterin perheen vaiheita ole suomeksi saatavilla.
Uskollinen sydän (Redemption), Petollisella jäällä (Remember), Valheiden verkossa (Return), Ei pakotietä (Rejoice), Perhesalaisuus (Reunion); Kuuluisuuden hinta (Fame), Epätoivon vangit (Forgiven), Valheen jäljet (Found), Julkisuuden valokeila (Family), Luja tahto (Forever).
https://www.karenkingsbury.com/baxters
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Pentti Lempiäisen kirjassa: Suuri etunimikirja (1999) sanotaan Tomi –nimestä seuraavaa:
Tomi ja Tommi ovat muunnoksia Tuomaasta, Suomen almanakassa kumpikin apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tomi on vuodesta 1973 lähtien almanakassa.
toinen nimikirja: Anne Saarikalle - Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo Tomista seuraavaa:
Tomi on suomalainen muunnelma ruotsinkielisestä almanakasta löytyvästä nimestä Tom, joka taas palautuu nimeen Tomas. Kaikkien näiden pohjana on aramean nimi Thoma, jonka merkitys on ”kaksonen”. Samaa alkuperää olevista nimistä Tuomas on Suomessa ollut kaikkein suosituin.
Tomi on ollut tavanomainen nimi maassamme 1960-luvulta lähtien. Se on yleinen varsinkin 1970-80-luvuilla syntyneiden...
Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan maailmassa olisi tällä hetkellä yli 600 miljoonaa autoa. Lähteitä mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Automobile
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/05/30/arvio-autojen-maara-nel…
http://www.worldometers.info/cars/
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Haukilahden l. Gäddvikin historian asiakirjatiedot alkavat v. 1540, jolloin Gäddvikin yksinäistalo mainittiin yhtenä Espoon pitäjän kylänä. Talon hävittyä sen entinen alue oli kokonaan asumattomana kaksi vuosisataa siihen asti, kun Gräsan kartano perusti Haukilahden rantaan kaksi torppaa. Torppien lähelle raivattiin peltotilkkuja. Gräsan oli ilmeisesti Espoon vanhin rälssitila ja sitä pidetään historiallisesti yhtenä Espoon tärkeimmistä kartanoista.
Seuraava käännekohta alueen asutushistoriassa oli kahden huvilapalstan (Kalvholmen ja Toppelund) perustaminen alueen kaakkoiskolkkaan 1880- luvulla.
vuonna 1924 alueelle muuttaneen Herlin- nimisen kalastajan haastattelusta käy ilmi, että tuolloin alueella ei vielä ollut yhtään huvilaa. Näihin...
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Aumulehden nunerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?boo1=AND&booA=NOT&dat1=aamulehti&dat5=0…
Vanhoja kaupparekisterimerkintöjä voitte kysyä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, puhelinpalvelu
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/puhelinpalvelut.html
Kaupparekisteri perustettiin 1896.
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se...
Merja Jalosta löydät tietoa ainakin Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (toim. Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen, 1996).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta ennenkin. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun: Merja Jalo.
Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Etsitty teksti löytyy Rosa Liksomin lyhytproosakokoelmasta BamaLama (1993), sivuilta 107-111.
"Mie olin kova pesäpallonpellaaja pikkutyttärenä vaikka molin koko joukkuheen huonoin. Meilä oli valmentajana yks äijä kirkolta, johon mie tietekki ihastuin niinko kaikki muukki tyttäret. Muile se osti lemunaatia, mutta mulle se osti aina jäätelön ko mie olin siittä niin nätti. Ko mie nuolin jäätelöä, se laitto fleetale minun pitkän ja jouhevan tukan ja olis halunu minut authoonsa, mutta mie en lähteny. Isä sano kerran, että se äijä oli kirkonkylän konstaapeli. En mie silloin aatelu sen kummempaa, mutta jotenki se kuitekki jäi minun miehleen semmosena hyvänä vaikka vähän outona hommana." (s. 107)
"Minusta tuli semmonen kuulustelija, että kaikki...
Jari P. Havian ja Pertti J. Mäntysen Liputusopas : tietoa liputuksesta ja lipuista (Tallinna-kustannus, 1998) vastaa kysymykseen näin: "Pohjois-Suomessa kaamosaika tuo omat erityispiirteensä liputukseen. Näillä seuduilla suositellaan liputtamista vaikkapa siten, että Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla ja lasketaan työpäivän päätyttyä."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Pasilan kirjasvarasto eli HelMet-kirjavarasto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–18 aikavälillä 11.1.–23.5.2012. Silloin sinne pääsee itse katsomaan varaston valikoimia ja myynnissä olevia poistokirjoja. Varastoon pääsee Pasilan kirjaston pääoven vieressä olevalla hissillä.
Muuna aikana kirjavarastoon pääsee tutustumaan vain siitä erikseen sopimalla, mutta koko Pasilan kirjaston aukioloajan varastosta saa kyllä kirjoja. Jos huomaat jonkin kiinnostavan kirjan varastossa ja haluat tulla noutamaan sen Pasilan kirjastosta, voit pyytää kirjaa Pasilan kirjaston palvelutiskiltä tai voit soittaa etukäteen varastoon numeroon 09 3108 5230. Puhelimitse varaaminen on maksutonta, kun tulet hakemaan kirjan Pasilan kirjastosta. Tiskiltä tilattuna kirja...
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
