Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
2-3-vuotiaat voisivat pitää musiikkisatu-paketeista, joissa on kasetin tai cd:n lisäksi myös kirjanen. Kuulija voi siis kuunnellessaan seurata tarinaa kirjasta. Esim.Puuha-Petestä, Muumeista, Nalle Puhista tai Ti-ti-nallesta kertovat sadut varmaan kävisivät. Puuha-Pete –aiheisia ovat mm.Peten saappaat, Anni ahkeroi, Kisu kiipelissä, Muumeista kertovat mm.Tiukka naapuri, Muumilaakson kevät, Nalle Puhista mm.Nalle Puh ja Tiikeri ja Ti-ti-Nallesta Ti-ti Nallen ja Taun salainen seikkailu ja Ti-Ti-Nallen uniseikkailu. Voit etsiä lisää musiikkisatuja Helmet-tietokannasta esim. valitsemalla Helmet-haun etusivulta Aineistohaku lapsille, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi musiikkisatu. Jos haluat etsiä vaikka Puuha-Petestä kertovia...
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,...
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,...
Tarkoitat ilmeisesti oluttölkistä tms. valmistettua pientä keinutuolia? Hakusanalla "tin can rocking chair" löytyy kuvamateriaalia Googlesta. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä yms. Tässä muutama netistä löytynyt teko-ohje: Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta. Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee istuin, se on jo valmiiksi hieman pullistunut. Jaetaan suikaleista hieman enemmän kuin 1/4 "selkänojaan". Liuskoja taivuttelemalla muodostetaan selkänoja. Näiden sivuilta lähtee jalakset joihin käytetään pari suikaletta kaareen sekä keskeltä otetaan muutama suikale lisäksi tueksi...
Yleisnimenä sanan lippahivo merkitys selviää Suomen etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä. Verbi lipata merkitsee 'juosta, kulkea/liikkua nopeasti'. Samaa merkitseviä ovat murteelliset 'lipetteä' ja kuvailevat 'lipattaa' ja 'laputtaa'.
Sana 'lipetti' on myös samaa kantaa yhteydessä 'lähteä lipettiin, karkuun' eli 'lippahivoon', jota on käytetty alkujaan Pohjois-Savossa.
Erisnimenä sanaa Lippahivo on käytetty esim. juuri kadunnimenä ja matkailukohteina olevista eräkämpistä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P. 1995.
Ainakin Kyllikki Sutinen on kääntänyt laulun nuottikokoelmaan Tuuti lasta [Nuottijulkaisu] : 35 kauneinta kehtolaulua / toim. Kyllikki Sutinen ; kuvittanut Maija Karma. - Helsinki : Fazer, 1953. Laulu on siinä sivulla 38 nimellä Pikku Nukkumatti. ja sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Teos on lainattavissa mm. Metson lasten ja nuorten sekä musiikkiosastolta ja Pirkkalassa Nuolialan kirjastossa.
Virallisesti ikääntyvällä työntekijällä tarkoitetaan yli 45-vuotiasta työntekijää.
Valtionneuvoston käynnistämän Kansallisen ikäohjelman tavoitteena on parantaa yli 45-vuotiaiden mahdollisuuksia saada töitä ja jaksaa paremmin työelämässä. Ikäohjelman toteutuu sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä. Lisätietoja tästä osoitteesta http://www.ikaohjelma.net/ Sivulta on myös linkit projektista vastaavien ministeriöiden sivuille. Kannatta käydä tutustumassa myös niihin.
Ikääntyvän työntekijän määritelmä Jyväskylän Yliopistossa julkaisusta väitöskirjasta: Tikkanen, Tarja
Ikääntyvän työväestön oppiminen ja koulutus. Elinikäisen oppimisen marginaalissa
http://www.jyu.fi/library/julkaisu/ttikkan.htm
"...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Kasvi, joka usein esiintyy jouluun liittyvissä kuvissa mistelinä, ei tosiaan olekaan misteli. Epäilisinkin, että kyseessä on orjanlaakeri eli Ilex aquifolium (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakeri), joka sahalaitaisine lehtineen ja punaisine marjoineen muistuttaa perinteistä kuvaa mistelistä. Orjanlaakeri tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama, ja se kuuluu eri luokkaan ja lahkoon kuin misteli.
Mistelien sukuun kuuluu useita satoja eri lajeja. Euroopassa esiintyvällä mistelillä eli Viscum albumilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Misteli) on tasareunaiset, soikeat lehdet ja valkoiset marjat. Sitä ja sen amerikkalaista sukulaista Phoradendron serotinumia käytetään perinteisesti joulukoristeena.
Orjankaali-nimistä kasvia ei sen sijaan...
Suomeksi kyseisistä henkilöistä ei löydy aineistoa. Internetistä haettaessa sivuja löytyy sekä Cousturesta että Orsinista ja Dupuista, kielenä tosin ranska tai englanti.
Katsokaapa seuraavat:
http://www.litterature.org/notice.asp?numero=141 (Cousture)
http://home.golden.net/~mapia/emilie.htm (Emilie)
http://www.eonline.com/Facts/People/0,12,11941,00.html (Orsini, vähäiset tiedot)
http://moviething.com/bios/roydupuis/ (Dupuis)
http://www.fansites.com/roy_dupuis.html (Dupuis)
Vaasassa ilmestyvät maakuntalehti Pohjalainen, sen paikallislehti Vaasan ikkuna, Uusi Vaasalainen sekä ruotsinkielinen Vasabladet.
Lehtien yhteystiedot löydät Vaasan Kaupungin internet-sivulta (os.http://www.vaasa.fi/ ->Linkit ->Lehdet).
Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa.
Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen...
