Kirjastonhoitajan koulutuksesta on kysytty meiltä aikaisemminkin. Löydät vanhat kysymykset ja vastaukset arkistostamme,:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx, käyttämällä esimerkiksi hakusanoja "kirjastoala" ja "kirjastonhoitajat".
Kirjastonhoitajalta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kirjastonhoitajaksi voi opiskella Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tampereen avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat myös toisinaan järjestäneet alan...
Varsinaista jouluevankeliumia (Luukkaan evankeliumi) ei
meänkielisenä ole. Kirjasta Ilosanoma: älkää pelätkö:
jouluevankeliumi murteella löytyy Yliperän kielellä
kirjoitettu Luukkaan evankeliumi.
Bengt Pohjaselta löytyy kaksi meänkielistä evankeliumia:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi torniolaaksoksi
ja Älä sie, vaimo, tähhään tuki : Johanneksen evanjeeliymi.
Kaikki nämä kolme kirjaa löytyvät ainakin Lapin
maakuntakirjastosta, josta kirjastosi voi pyytää niitä kaukolainaksi.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan hovineiti, hovinainen on hovissa palveleva aatelisnainen. Kamarineiti, -neito, -neitsyt on varsinkin ylhäisönaisen seuraneiti.
Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990.
Sivusta-adjutantti lienee sama kuin sivusadjutantti, hallitsijan henkilökohtaisesta adjutantista aikoinaan käytetty nimitys.
http://runeberg.org/pieni/4/0117.html
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/ammatit%20a-k.html
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Näistä tuskin on virallista SFS-standardia, mutta suhteellisen yleisen näkemyksen mukaan donitsi on renkaan muotoinen eli munkkirinkilä ja vielä pienemmästä päästä, usein myös kuorrutettu, muut munkit ovat palloja tai pitkänomaisia.
Wikipediassa on näistä pieni artikkelikin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Munkki_%28leivonnainen%29
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä.
En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
Työterveyslaitoksen kirjaston tietokannoista löytyi vain kaksi lehtiartikkeliviitettä ja kaksi kirjaviitettä etsimästäsi aiheesta. Voit joko tilata ko. aineiston (maksullista) tai kopioida kirjastossamme lehtiartikkelit (0.10 € /A4) tai lainata kirjat (ilmaista). Lisätietoja: puh. 030 4742382 tai www.ttl.fi/tpk
LEO (lehtiartikkelit):
Ergonomia kuntohoitajan työssä.
Moilanen, Aija
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 11-13.
Artikkeli
Mielenterveys kuntohoitajan työssä.
Kuronen, Matti J.
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 15-17.
Artikkeli
TYKI (Kirjat)
Kuntohoitajan tehtävät nykypäivän yrityksessä
Marja-Leena Väisänen
Oulu : Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995. - 25 s.
Kirja
Kuntohoitajan toimenkuva
työryhmä Raija Hentman...(et al.)
Helsinki...
Katkelma on runosta, joka sisältyy Eeva Kilven teokseen Kuolinsiivous (2012, s. 42). Runo alkaa riveillä "Niin meiltä ei voida/ enää mitään pois ottaa.. (---)".
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyseessä on kuvauksen perusteella Urho Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975. Suomen rahapajan sivulta löytyy tieto, että hopeisen kolikon on suunnitellut Heikki Häiväoja ja sitä on lyöty 1 000 000 kappaletta. https://www.rahapaja.fi/palvelut-kerailijoille/suomalaiset-juhlarahat-listaus/
Kolikon arvoon vaikuttavat monet seikat, etenkin sen kunto. Netin myyntipalstoja selaamalla voi saada suuntaa rahan arvosta. Tällä hetkellä löytämissäni myynti-ilmoituksissa siitä pyydetään noin 5-15 euroa.
Kysymyksesi on erittäin laaja ja aiheesta löytyy paljon aineistoa, tässä joitakin:
Tietokirjallisuus: (luokassa 32.2, 30.12)
Söderling, Ismo: Perheitä meiltä ja muualta
Antikainen, Ari: Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta
Elävänä Euroopassa
Erkkilä, Jaana: Kaukana kotona
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä
Jaakkola, Magdalena: Maahanmuutto ja etniset asenteet
Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi?
Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä
Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä
Lindqvist, Sven: Rasismin vastustajia
Maahanmuuttajat : kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Nimeni ei ole pakolainen
Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen
Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan perilliset
Rinkinen, Terhi: Egomatka
Wahlström...
Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
Lähtökohtaisesti perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on. Jos pesä ei ole kenenkään hallussa, perunkirjoituksen toimitusvelvollisuus on sillä, jolle omaisuudesta huolehtiminen olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voi hakea jatkoaikaa verotoimistosta. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen. Perillisten intresseissä on siis tehdä perunkirjoitus ja tapauksessasi lähimpiä perillisiä ovat ilmeisesti vanhemmat, mikäli elossa olevaa puolisoa tai lapsia ei ole....
Käsitys siitä, että veden pyörimissuunta vaihtuisi eri pallonpuoliskoilla perustuu ajatukseen, että veteen vaikuttaisi maapallon pyörimisen aiheuttama coriolisvoima. Coriolisvoiman vaikutuksesta Maan pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva kappale pyrkii kääntymään oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle.
Coriolisvoiman vaikutus on havaittavissa suuremmissa kohteissa, kuten tuulissa ja merivirroissa. Voima on kuitenkin niin pieni, että pesualtaassa olevaan veteen se ei riitä juuri vaikuttamaan. Käytännössä veden pyörimissuuntaan vaikuttavat enemmän satunnaiset tekijät, kuten altaan ja poistoaukon muoto, poistoaukon paikka, ilmavirtaukset veden yllä ja veden liike ennen tulpan aukaisua.
Mikäli kaikki satunnaiset häiriötekijät...
