Tällaista kiinalaista sananlaskua ei löytynyt. Puun istuttamisen ja puutarhanhoidon tärkeyteen löytyviä kyllä on paljonkin, mutta veneen veistämiseen liittyviä ei löytynyt. Alla on kuitenkin pari puihin ja puutarhaan liittyvää:
Jos haluat olla päivän onnellinen, juo itsesi humalaan. Jos haluat olla vuoden onnellinen, mene naimisiin. Jos haluat olla koko elämän onnellinen, aloita puutarhan hoito.
Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.
Itseoppineesta taiteilijasta Niilo Suojoesta ((1.1.1908 - 14.11.1969) ja hänen taiteestaan on kysytty pari kertaa aiemminkin. Tietoa taiteilijasta ja hänen töittensä myyntiarvon arvioinnista löytyy alla olevien linkkien kautta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e6ce794c-bfe6-417…
Eri vuosien Taidepörssi-kirjojen mukaan Niilo Suojoelta on huutokaupattu yksi savusauna-aiheinen maalaus vuonna 1996. Maalaus on signeerattu vuonna 1960. Se on kooltaan 300 kertaa 400 mm. Myyntihinta oli vuonna 1996 900 markkaa ja euroina 151 euroa.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
Viralliset lapsen elatus- ja huoltotilastot laatii Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus). Uusin tilasto on vuodelta 2002 ja sen mukaan sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2002 yhtensä 33 019 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 91 % sovittiin yhteishuollosta. Yksin äidille uskottiin huolto 7 %: ssa ja yksin isälle 1 %:ssa tapauksista.
Lähde: Lapsen elatus ja huolto 2002 (Stakes, Tilastotiedote 10/2003)
http://www.stakes.info/2/2/2,2,2.asp.
Lähivanhemmuus/ tapaajavanhemmuudesta ao. tilastossa ei ole tietoja.
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2000 kokoomateoksen nimeltä "Suomalainen lapsi". Julkaisun kappaleessa 4.5 Lapsen huoltajat lukee mm. näin: "Yli puolella avioerolapsista on ns. yhteishuoltajuus (vuonna 1997)....
Sinuhe on päähenkilö Mika Waltarin kirjassa Sinuhe, egyptiläinen. Sinuhe on löytölapsi, joka varttuu ottovanhempien luona. Hän toimii lääkärinä ja hänestä tulee vallanpitäjien läheinen neuvonantaja. Sinuhe tarkoittaa ”Hän, joka on yksinäinen". Nimen merkitystä tarinaan voi pohtia lukemalla Sinuhesta internetsivustolta http://www.koulukanava.fi/aidinkieli/kirjallisuus/sinuhe/index.htm . Myös sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinuhe_egyptil%C3%A4inen ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinuhen_tarina kerrotaan Sinuhesta.
A. (Armas) Halosen tietoja ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista. Ainoat teokset, jossa hänestä on maininta ovat Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto (ilm.1980) sekä Taiteilijahakemisto ARS (ilm.2003), jossa Halosen kohdalla vain viitataan edelliseen teokseen.
Voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) kappaleita seuraavilla nimillä:
Jingle Bells=Kulkuset
We wish you a ...=Hyvän joulun toivotus/Nyt toivotus hyvän joulun
Santa Claus is...=Joulupukki matkaan jo käy
Hark the Herald...=Enkellaulu kajahtaa
Näitä löytyy esim. eri Toivelaulukirjoista.
Deck the Halls on suomeksi Kaikki kellot huminoivat, mutta en löytänyt pääkaupunkiseudun kokoelmista ainuttakaan viitettä.
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Kaivattu pyöräilylaulu on Antti Matikaisen Pyöräilen, radiohitti kesältä 2004, joka on julkaistu kokoelmalevyllä Tähtitaivas 7 (Mediamusiikki, 2004) ja Matikaisen ensialbumilla Kun ilta saapuu (AXR, 2006).
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
- Körö körö kirkkoon on lastenlaulu, jonka sävel ja sanat ovat tuntemattoman tekijän.
- Kierrän, kierrän kaupunkia on suomalainen kansaruno.
- Harakka hyppii maassa on kansanloru.
- Harakka huttua keittää on suomalainen kansanlaulu.
- Tässä on isä tukeva, tässä äiti puuhaisa on suomalainen lastenloru.
- Veetään nuottaa on kansanloru.
- Maanantaina makkarat tehtiin on suomalainen kansanruno.
- Leivon, leivon leipäsiä on suomalainen kansanruno.
Tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) Monet loruista/runoista on myös sävelletty. Sävellysten tekijänoikeudet on erikseen selvitettävä.
Lucan päivä näyttäisi olevan 18. lokakuuta.
Ks. http://italian.about.com/library/name/blname_luca.htm
http://www.excite.it/almanacco/santodelgiorno/2003/10/18
Näillä sivuilla todetaan, että nimipäiviä kyllä juhlitaan Italiassa, jopa yhtä innokkaasti kuin syntymäpäiviä.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Käytettävissämme olevien lähteiden mukaan juhannus 24.6. ei ole virallinen vapaapäivä Puolassa eikä sen vietto ole yhtä korostunutta kuin Suomessa. Aihetta käsittelevä kirjallisuuskin näyttää keskittyvän tapoihin, joita joskus on vietetty, mutta jotka nykyään eivät juurikaan ole hengissä. Ainakin tapa laskea aattoiltana kukkaköynnöksiä veteen (usein kynttiläköynnöksiä) näyttää kuitenkin olevan edelleen suosittu. Suuremmilla paikoilla järjestetään ohessa ilotulituksia. Perinteiseen puolalaiseen juhannuksenviettoon kuuluivat erilaiset muuallakin tavalliset käytännöt ja uskomukset jotka liittyivät tuleen, veteen ja kasveihin. Juhannus merkitsi kesän alkua, ei kuitenkaan lomaa vaan työteliään sadonkorjuuvaiheen tuloa.
Menoilla haluttiin...
Ihmisen polveutumisen ahvenesta keksi Hietanen, kun Lahtinen selvitti teoriaa siitä, ettei Jumala ole luonut ihmistä vaan tämä on kehityksen tulos, syntynyt meressä ja suureksi osaksi hiiltä. Hietanen hämmästeli tätä ja arveli itse olevansa ahven, kun on köyryt hartiatkin. Kohtaus löytyy kirjan ensimmäisen luvun kuudennesta osasta.
Reijo Mäellä ei ole kovin selkeästi erottuvia pääteoksia. Hänen tuotantonsa on ollut aika tasaista, ja on hiukan hankalaa nostaa esiin mitään tiettyjä teoksia pääteoksiksi. Ehkä kuitenkin teosten painosten määrät antavat jotakin suuntaa sille, mitkä Mäen teokset ovat nousseet suosituimmiksi. Painokset eivät kerro ihan suoraan myyntilukuja, mutta ainakin se niistä näkyy, että kysyntää on teoksilla ollut. Usein kirjailijoilla juuri heidän pääteoksensa ovat myös painosmääriltään suurimpia.
Fennica-tietokannasta poimimieni tietojen mukaan Reijo Mäen kirjoista neljä on yltänyt kymmeneen painokseen: ”Enkelit kanssasi”, ”Pahan suudelma”, ”Tatuoitu taivas” sekä ”Vares ja kaidan tien kulkijat”. Yhdeksän painosta on otettu teoksista ”Hard Luck Café...
Runo on osa Tommy Tabermannin runosta kokoelmasta Aistien alamainen (1995). Se löytyy myös hänen kokoelmastaan Runot 1970-2010 (2010).
Runo alkaa "Minä olen huono kävelemään tasaista tietä". Muistamasi kohta menee tarkalleen näin:
"Minä olen mäkisten matkojen mies,
huono kävelemään tasaista tietä,
mahdottomien jyrkänteiden lapsi"
