Sissi-elokuvia on dvd:nä lainattavissa Ratamo-kirjastoissa Riihimäen kirjastossa dvd-paketti, joka sisältää 2 Sissi-elokuvaa Sissi ja Sissi, kohtalon vuodet. Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Ratamo-tietokannasta www.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot. Kolmas Sissi-elokuva: Sissi - nuori keisarinna löytyy mm. Tampereen alueen kirjastoista ja se on mahdollista pyytää kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Suuremmista tavarataloista esim. Anttilasta kannattaa myös kysellä, jos haluaisit hankkia filmit omaksi. Verkkokauppojen osoitteita löytyy www.makupalat.fi - Vapaa-aika - Verkkokaupat linkkien alta useita.
Niin aikaisin on alkujaan pelimannikappale, johon Jukka Kuoppamäki teki sanat Ankin levyversiota varten. Nuotti löytyy teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 (ISBN: 9524610906).
Ankin valssi on suomennos Bill Evansin kappaleesta Waltz for Debby. Suomenkielistä nuottia ei laulusta kuitenkaan ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Englanninkielinen nuotti on mm. teoksissa Uusi lukion musiikin aika 2 (ISBN: 9510200743) sekä Real Vocal Book European Edition Volume 2 (ISBN: 9781847729705). Sanat voi kuunnella Ankin kokoelma-cd:ltä Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner, 2008).
Valtion ravitsemisneuvottelukunnan mukaan ihmisen ravintoaineiden tarpeesta ja terveyttä edistävän ruokavalion koostumuksesta vallitsee vahva yhteisymmärrys maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi eri maiden ravitsemussuositukset muistuttavat pääperiaatteiltaan hyvin paljon toisiaan.
Miten sitten koota päivittäinen ruokavalio mahdollisimman halvalla on toinen kysymys. Villivihannesten käyttö, leivän leipominen, tähteiden käyttö ja ruokalistojen suunnittelu ovat hyviä keinoja pitää ruokamenot kurissa. Näitä keinoja on Suomessakin käytetty pula-aikoina, kun ruoka-aineista on on todella ollut pulaa.
Suomessa Marttaliitto on julkaissut Penninvenyttäjän käsikirjaa vuodesta 1993, vuonna 2006 julkaistiin 20. täysin uudistettu painos. Marttaliiton...
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Uuden suomalaisen nimikirjan, 951-1-08948-X, mukaan Kari on kansallisromanttisen kauden nimiä. Sen todetaan tulleen yleiseen tietoisuuteen Juhani Ahon "Panun" myötä 1897. Kari-nimi on ko kirjan mukan lyhennys venäjän nimestä Makari, joka on alkuaan kreikan Makarios "onnellinen, autuas". Lännempänä Karin todetaan lyhentyneen nimistä Ansgarius, Oskari tai Sakari. Ko. kirja sisältää vielä hiukan lisää taustatietoa ko nimelle.
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-...
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Måns Gahrton lienee Suomessa tunnetuin Eva ja Adam -sarjastaan. Sitä on ilmestynyt jo 10 osaa, ensimmäinen niistä vuonna 1998. Osat ovat: 1.Eva ja Adam: kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta, 2.Eva ja Adam. Ollako vai eikö olla - yhdessä, 3.Eva ja Adam. Rakkaat viholliset,
4.Eva ja Adam. Huijareita ja veijareita, 5.Eva ja Adam. Hanget korkeat nietokset, 6.Eva ja Adam. Viimeiset pyjamabileet, 7.Eva ja Adam. Kesäyön painajaisuni, 8.Eva ja Adam. Tanssin tahdissa, 9.Eva ja Adam. Prinssi vai tavallinen sammakko ja 10.Eva ja Adam. Aurinkoa ja risukasoja.
Evasta ja Adamista on ilmestynyt myös kaksi sarjakuva-albumia: Eva ja Adam: suukkoja ja mustasukkaisuutta 2000 ja Eva ja Adam: koviksia ja pehmiksiä 2003.
Ennen Evoja ja Adameita...
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://...
Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu työtä ja toimintaa merkitsevästä kantasanasta id. Samasta kantasanasta on peräisin myös skandinaavisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ihailtu näyttelijätär Ida Aalberg sai monta nimikaimaa. 1940-1980 välisenä aikana etunimi menetti muodikkuutensa, mutta 1980-luvulta lähtien Iida-nimi on jällen noussut suosioon. Emilia on lähtöisin Aemilius-nimisestä plebeijisuvusta. Euroopassa Emilia oli muotinimi 1700-luvulla. Englannissa Emiliasta tuli suosittu nimi Emily. Suomalaiseen almanakkaan nimi tuli ensin muodossa Emelia 1851. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on ristitty kaiken kaikkiaan 68 327 Emiliaa.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
www....
Ruokopilli (engl. Reed pipe) nimeä käytetään sellaisista puhallinsoittimista (skalmeijoista), joista ei voida täsmällisesti sanoa onko niissä 1 vai 2 värähtelevää lehdykkää ts. kuuluvatko ne oboe- vai klarinettisoittimiin). Suomalaisessa kansankulttuurissa ruokopilli on yleensä liitetty järviruo’ista tehtyihin klarinetteihin. Lähde: (Otavan iso musiikkitietosanakirja 5, 1979).
Alla olevilla internet-sivustoilla esitellään suomalaisia kansan- ja perinnesoittimia sekä soitinten rakentamista, soitinten joukosta löytyy mm.ruokopillin teko-ohje.
http://www.ruoko.fi/uploads/pdf/KuralaRuokoEsite.pdf (s.10).
http://www.minnahokka.com/Paimensoittimet/soittaminen.html
http://www.roima.fi/html/soitinrakennus.html
Kirjoja:
Leisiö, Timo : Suomen ja...
Kuitian tila (Qvidjagård) on yksityisessä omistuksessa. Omistaja on Anders af Heurlin. Näyttäisi siltä, että tilalla on ainakin käynyt vierailevia ryhmiä, luultavasti vierailut ovat olleet erikseen sovittuja käyntejä. On syytä ottaa yhteyttä tilan omistajaan ja tiedustella asiasta. Löysin Internetistä tiedon tilausravintolasta, johon on yhteystiedot, ehkä yhteydenottoa kannattaa yrittää tätä kautta, http://ravintolat.ravintolakeskus.fi/ravintolat/Lielahti/Qvidja+G%E5rd/….
Kuitian kartanosta löytyy tietoa Museoviraston sivulta ja lisäksi SKS:n Kansallisbiografiassa on artikkeli Kuitian kartanon omistajasta Håkan af Heurlinistä sekä Kuitialan tilan ajasta 1900-luvulla.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113
http://www....
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
WSOY:n Sivistyssanakirja vuodelta 2001 määrittelee sanan rasismi seuraavasti:
1 ennakkoluuloinen suhtautuminen toisrotuisiin ihmisiin ja oman rodun, heimon, kielen, uskonnon tai luokan pitäminen toisia parempana, mihin liittyy toisrotuisten syrjintä ja erilläänpitäminen eli segregaatio 2 myös muunlainen syrjintä (esim. ikärasismi, joka syrjii varttuneita tai vanhuksia)
Sivistyssanakirjan löydät myös Internetistä osoitteessa:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Kaivotiellä -niminen runo löytyy Tammen kustantamasta runokirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. Runo alkaa sanoilla "Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?" Tämän runon kirjoittaja on Einari Vuorela eikä Lauri Pohjanpää, kuten kysyjä muistelee. Voisiko tässä kuitenkin olla se runo, jota etsitään? Runo on Vuorelan kokoelmasta Keväthartaus, 1921.
Aarre Karénin suomalaisittain eksoottinen syntymäpaikka selittyy sillä, että hänen isänsä Artturi Karén oli lähetystyöntekijä. Artturi Karén ja hänen vaimonsa Irene (o.s. Tengström) olivat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen pitkäaikaisia Japanin-lähettejä. Karénit toimivat lähetystehtävissä Japanissa vuosina 1922-28, 1931-36 ja 1954-60; vuodet 1938-45 Artturi Karén oli Japanissa yksin.
Lähteet:
Kohta kukkii kirsikkapuu : sata vuotta lähetystyötä Japanissa
Lauri Koskenniemi, Evankeliumi Japaniin : Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyön kotimainen toiminta 1896-1939
Suomen teatterit ja teatterintekijät
Laulun nimi on "Nää maat", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Antti Kleemola. Laulu alkaa: "Virtaa virtaa joki hiljalleen". B-osassa lauletaan: "Nää maat ja mannut, oon niistä voimaa saanut".
Laulun nuotti löytyy esim. Esa-Markku Juutilaisen ja Tapio Kukkulan nuotista Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi ja samojen tekijöiden nuotista Intro.
Laulu on myös levytetty. Se löytyy Jouka-yhtyeen cd-levyltä Kulkurit. Antti Kleemola laulaa ja soittaa itsekin tässä yhtyeessä. Jouka-yhtyeen levytys löytyy myös cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : kuuntelu-CD. Pelkkä säestys lauluun löytyy cd-levyltä Lukion musa 2 : Suomi : moniääninen Suomi : komppi-CD.
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1980 (WSOY) määrittelee sanat pikkupiika, piika ja emäntäpiika seuraavasti:
Pikkupiika on palvelustyttönä (tav. vanhemman palvelijan ohella) toimiva keskenkasvuinen tyttö. Emäntäpiika taas
emännän tehtäviä hoitava palvelija, emännöitsijä, esimerkiksi kartanon, piispan emäntäpiika. Piika viittaa
nykyään varsinkin maalaistaloissa, aikaisemmin yleisemmin naispalvelijaan, -palkolliseen, palvelustyttöön, kotipiikaan, talousapulaiseen, mutta sanalla on nykyään hieman halventava sävy.
Ainakin Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4. Viimeksi mainitun moniosaisen teoksen 1-osan nimi on Piikasesta maisteriksi.
