Koulunkäyntiavustajien tutkintotoimikunnan puheenjohtajan mukaan näyttökokeen tekoa varten ei ole saatavana kirjaa eikä mallitehtäviä, koska tutkintojen järjestäminen on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paikasta ja kohderyhmästä. Henkilökohtaistamismääräyksistä voi lukea osoitteesta
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot…
ja
http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47354_…
Opetushallituksen sivuilta löytyvät myös seuraavat linkit:
Näyttötutkinnon perusteet http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/111000…
ja Näyttötutkinto-opas
http://www.tyollisyysportti.fi/@Bin/27091/nayttotutkinto-opas.pdf
Näyttötutkinnossa arvioidaan ensisijaisesti tarvittavaa...
Kyseessä lienee Jaakko Hirvosen kaksiosainen teos Viitasaaren Monthan-Storckovius-Moisio -sukukirja vuodelta 1992. Sitä tai mitään sentapaisia ei mainita bibliografioissa (Fennica CD-ROM, jossa kotimainen kirjallisuus vuodesta 1900 lähelle nykyhetkeä; Suomen historiallinen bibliografia, kattaa vuodet 1544-1996). Sitä ei ole Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa eikä mainitemassanne Suolahden kaupunginkirjastossa.
Suolahden vihjeen perusteella teos löytyi Jyväskylän kaupunginkirjastosta, jossa sitä on yhdet kappaleet maakuntakokoelmassa (ei lainata). Teos on ns. harmaata kirjallisuutta, jonka tavoittaminen kirjastolaitoksen kautta on hiukan hankalaa. Ehkä parhaiten sen saisi ostamalla tekijältä; kustannuspaikaksi Jyväskylä mainitsee...
Kysymyksessä on todennäköisesti Sirkka Valkola-Laineen säveltämä, Aila Nissisen sanoittama ja (ainakin) Lini Vainion, Pentti Tuomisen ja lapsikuoron levyttämä laulu 'Myyrälaulu'. Tietoa sen saatavuudesta (äänitteet, nuotit) saa esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla aloitussivun laatikkoon MYYRÄLAULU.
Vähäproteiinisesta ruokavaliosta löytyi vain vähän tietoa eikä juuri uutta suomenkielistä. Seuraavat julkaisut ovat mm. KYYTI-tietokannassamme ja sisältyvät Kouvolan maakuntakirjaston kokoelmiin:
1)HUUPPONEN, Terttu: Proteiinirajoitteinen ruokavalio.
Kirjoittajat Terttu Huupponen ja Marjatta Palva-Alhola.
Kustantaja: Munuaisliitto, ilm. 1989 Sivuja 31
Gluteenittomat ja vähäproteiiniset elintarvikkeet.Tuoteopas. 1997. Kustantaja:Diettimedia. 64s.
Ravitsemusterapeutti, jolta asiaa tiedustelin, kertoi, ettei aiheesta ole opasvihkosia julkaistu lähivuosina, mutta Munuaisliitto sunnitelee Proteiinirajoitteisesta ruokavalio-oppaasta uutta laitosta. Aikataulusta ei ole tietoa.
Ravitsemusterapeutti suositteli kääntymistä Ravitsemusterapeuttien...
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Ainakin Katri Valalta löytyy Äiti-niminen runo kokoelmasta Lehtimaja (1946): "Miten minussa kolkutatkaan,/sinä malttamaton!/ Mihin maiseen matkaan/noin kiire sinulla on?//Mitä työtä luovaa/käsi lähtee suorittamaan,/käsi tuo, jota muovaa/minun ruumiini tuskastaan?//Sinun lihasi, luusi/sokeasti muovailen,/olen kynnyspuusi - / vaan muuta en.//Sinä käsket, ja käskysi tautta/minut juurilta raastetaan./Niin saapuu ruumiini kautta/jokin uusi maailmaan."
Lisää äiti-aiheisia runoja löytyy seuraavista kokoelmista:
Ajatuksia äideistä, isistä ja lapsista. WSOY, 1988
Kirja äidille. Gummerus, 1997
Runon maa: suomalaisten toiverunot. Valitut Palat, 1994.
Tämän runon haluaisin kuulla 2. Tammi, 1987.
Äideistä parhain: runoja äidille. Otava, 1997.
Äiti:...
Kirjojen lainaamiseksi tarvitset kirjastokortin. Sen saat ilmaiseksi mistä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä. Alle 15-vuotias tarvitsee korttiin jonkun aikuisen takaajaksi, esimerkiksi isän tai äidin. Kortin saamiseksi täytyy esittää kirjastossa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Jos kortti katoaa, alle 15-vuotiaille uusi kortti maksaa 2 euroa ja muille 3 euroa.
Kirjastokortilla voi lainata kirjastossa joko itsepalveluautomaatilla tai palvelutiskillä. Automaattiin täytyy asettaa ensin kirjastokortti, sitten näppäillä tunnusluku eli pin-koodi ja lopuksi viedä kirjat vuorotellen automaatin lukulaitteen alle. Kun kirjat on lainattu, kortti otetaan pois ja ruudulta painetaan,...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Pirjo” on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Birgitta”. ”Birgitta” puolestaan perustuu muinaisen tulenjumalattaren latinalaiseen muotoon ”Brigida”, jonka merkitys on ’korkea, korotettu’. Tuota nimi siis voisi merkitä, jos halutaan mennä aivan nimen alkujuurille asti.
”Pirjolla” on slangissa myös paljon epämiellyttävämpi merkitys: ’oksennus’. Se on tosin paljon nimeä uudempi, joten tuo merkitys ei ole millään muotoa nimen synnyn taustalla.
Kyseinen kappale on ranskalaisen Léo Daniderffin säveltämä laulu "Je cherche après Titine", joka tunnetaan paremmin nimellä "Titine". Suomeksi se on levytetty vuonna 1958 Rita Elmgrenin laulamana nimellä "Titina". Kyseinen Elmgrenin ja Ossi Malisen orkesterin sovitus julkaistiin aikanaan myös nuottina. Kyseisen version suomalaiset sanat ovat Merjan eli Sauvo Puhtilan (Saukki) käsialaa.
Alkuperäisen ranskalaisen version nuotteja ei löytynyt mistään suomalaisesta kirjastosta. Suomalaisen version nuotit löytyvät ainoastaan Suomen Jazz & Pop Arkistosta. Yhteistiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/ .
"Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät" on Elmer Diktoniuksen miete.
(Blott tama fåglar har en längtan. De vilda flyger) Voisi kuvitella, että samantyyppinen ajatus on lausuttu muillakin kielillä, mitään ranskankielistä versiota ei nyt tule kuitenkaan mieleen.
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Homma hanskassa -sivustolla on autoalan suomi-ruotsi-sanasto:
http://www2.edu.fi/svenska/hommahanskassa/auto/index.html
Muutamia suomi-ruotsi-sanakirjoja löytyy myös, valitettavasti ei kovin uusia. Kirjat löytyvät kirjastosta.
- TM-autosanasto / [toimituskunta: Hannu Ahonen ... [et al.] (1998)
- Uusi autotekniikan sanasto = Bilteknisk terminologi = Kraftfahrtechnische Fachwörter / [julk.] SATL, Autoalan koulutuskeskus oy (1983)
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea yliopiston...
Johannes merkitsee heprean kielellä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'(hepr. muoto Yochanan). Nimi on kristikunnan yleisimpiä, mistä kertovat myös siitä kehittyneet kymmenet muunnokset ja lyhentymät, suomen kielessä mm. Hannu, Janne, Juha ja Joni. Suomen kalenterissa on perinteisesti muun läntisen kristikunnan tapaan ollut useampia Johanneksen päiviä vuodessa, mainittakoon vaikkapa Johannes Kastajan syntymäjuhla 24.6. sekä apostoli ja evankelista Johanneksen juhla 27.12. Tarkempia tietoja historiallisista Johanneksista saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta, joka kuuluu useimpien kirjastojen kokoelmiin. Katso myös linkki http://www.behindthename.com/php/view.php?name=john
Ylva on vanha pohjoismainen nimi, joka merkitsee naarassutta. Muiden petojen nimistä johdettujen nimien tavoin se kuvastaa muinaisten skandinaavien ajatusta, että voima oli ihmisen parhaita ominaisuuksia. Tällaisen nimen antaminen lapselle merkisi toivomusta, että hänestä kasvaisi vahva ja voimakas ihminen. Nimen miespuolinen vastine on Ulf. Ylvan nimipäivä Suomen ruotsalaisessa almanakassa on 13.9. Suomessa ensimmäinen Ylva nimettiin tiettävästi 1930-luvulla ja almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950. Nimi on Suomessa harvinainen, mutta Ruotsissa huomattavasti yleisempi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa etu- ja sukunimien esiintymisen Suomessa.http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimi Lii sekä myös...
Esimerkiksi Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n kotisivulla (http://pernio.sey.fi/loytoelaimet/elaintietoa/myrkylliset-kasvit)
viitataan HUS:n sivuilla julkaistuun kasviluetteloon, josta löytyvät ihmiselle myrkylliset kasvit; usein samat kasvit ovat haitallisia myös eläimille:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Katso myös:
http://kissawiki.brandson.fi/wiki/index.php/UKK_Kissalle_myrkyllisi%C3%…
https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/25-kissalle-myrkyllista-kasvia/
En löytänyt tietoa, jonka mukaan oliivipuu olisi kissalle myrkyllinen. Sen sijaan löysin keskustelupalstoilta mainintoja, joiden mukaan kissat syövät mielellään oliivipuun lehdet ja tästä taas kasvi ei pidä.
http://puutarha.net/...
Maya nimen merkityksestä on kysytty aikaisemminkin. Ks. vastaus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f0945f87-7eb… .
Maya nimeä voi pitää Maja nimen toisena kirjoitusmuotona. Maja taas on ruotsin kielessä vanha lyhentymä tai hellittelymuoto nimestä Maria. Maria on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Toivottu lapsi on yksi arveltu merkitys. Marian päivä on meillä sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa almanakassa 2.7. Suomessa myös niin Maija kuin Maj viettävät nimipäiväänsä 2.7. Ruotsin akatemian almanakassa Marian päivä on 28.2. Ruotsalaisella etunimisivustolla http://www.svenskanamn.se virallisesti nimipäivättömillekin on määritelty oma nimipäivä. Mayalla se olisi 30. tammikuuta. Vastaavalta...
Nimenomaan 30-luvusta osaa sanoa, mutta puulelujen tekoon löytyy kyllä ohjeita. Autoja ja/tai hevosia löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Kuokkanen Esko, Vaarin lelukirja. WSOY 2008
Mårtensson Hans, Nikkaroimme lapsille. Otava 1984
Skarman Erik, Nikkaroi puuleluja. Mäkelä 2001
Näitä kirjoja löytyy useista kirjastoista, osoitteesta www.helmet.fi voi tarkistaa hyllytilanteen.
Pasilan kirjastossa on myös englanninkielinen
Horwood Roger, Wooden toys : over twenty easy-to-make toys. NH 1993.
ja Pasilan kirjaston varastossa
Laurila Jaakko, Leikkikalupiirustuksia : etupäässä kansakoulujen käsityönopetusta varten.
WSOY 1912
Parviainen L., Uusia veistotyöpiirustuksia 2. WSOY 1958.
Oppaita muiden puulelujen valmistukseen:
Asunta Markku,...
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Kysymykseesi ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Itse uskon, että kauhu kiinnostaa ainakin kahdesta syystä: kun elämä tuntuu tylsältä, pitää olla jotakin mielikuvitusta kiihottavaa. Lukiessa voimme kuvitella kirjoissa kerrotut asiat, ja ne saattavat alkaa elää omassa mielikuvituksessamme.
Toisaalta kauhukirjallisuudessa käsitellään yleensä yliluonnollisia ja selittämättömiä asioita. Sellaiset asiat kiinnostavat, koska koemme, ettemme tunne todellisuuden luonnetta niin hyvin kuin haluaisimme. Ns. irrationaalinen eli selittämätön asia kyseenalaistaa koko rationaalisen eli järkeen perustuvan maailmankuvamme: tulee tunne siitä, että mikä tahansa on mahdollista, ja sehän on sekä pelottavaa että ihanan jännää.
Ilkka Mäyrä antaa esseessään...
