Lähteiden perusteella vuoden 1955 10000 markan setelissä on Snellmanin, ei Paasikiven kuva. Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) setelin arvo on noin 35-250 euroa kunnosta riippuen (sivu 91). Teoksessa Standard Catalog of World Paper money (1994) tämän setelin arvo vaihtelee 20-65:een dollariin kunnosta riippuen. Rahoilla on keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Varsinkin setelin arvo riippuu sen kunnosta. Siksi luotettavan arvion saadakseen pitäisi aina kääntyä rahaliikkeen puoleen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Perhekirjat kustantamo kertoo kirjan kansitekstissä nän: "Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskullasisesti radikaaleimpia teoksia. Sen päähenkilö menee naimisiin huonoksi aviomieheksi osoiitautuvan miehen kanssa. Teksti kritisoi vahvasti sekä alkoholia, että miesten valta-asemaa avioliitossa."
Esim. lukupiiriblogi koulukirjastonhoitajat kuvailee Canthin työmiehen vaimon tapahtumia hyvinkin tarkasti. https://koulukirjastonhoitajat.wordpress.com/2019/03/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo-wsoy-1885-2017/
Parhaan käsityksen juonesta saa tietenkin lukemalla tai kuuntelemalla näytelmän itse. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6miehen%20vaimo__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Az%3Az%3AE-...
Aatu on muunnos saksalaisesta nimestä Aadolf, joka merkitsee jaloa sutta. Ruotsalaiseen almanakkaan Adolf on tullut Ruotsin kruununprinssin mukaan. Etunimenä Aatu on melko harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Aatuja on yhteensä vain 3498. Eemeli on Eemil-nimen yleisin puhuttelumuoto. Nimi on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-suvusta, samoin kuin Emilia. Rousseaun kuuluisa teos Emile (1762) lisäsi etunimen suosiota Euroopassa. Suomessa Eemeleitä on ollut 21015. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy runsaasti valmiita etunimikysymysten vastauksia kirjoittamalla hakulaatikkoon esim. 'Eemeli, etunimet'.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet,...
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen Badding-elämäkerran (Gummerus, 1996, 9519743103, s. 45-6.) mukaan Badding-puhuttelunimen keksi Raulin koulukaveri Rauli "Rafe" Tanskanen keskikoulun viidennellä luokalla. Englanninkieliset nimet olivat tuollin "in". Badding ei tarkoittanut mitään erityistä, se vain kuulosti hyvältä.
Hakuteoksessa Iskelmän tähtitaivas (WSOY, 2004) on esitetty, että Somerjoki muokkasi taiteiljanimensä Michael Bondin lastenkirjojen Karhuherra Paddington -hahmosta, koska hän samastui karhuherran haurauteen ja herkkyyteen. Vaikka ensimmäinen Paddinton-kirja ilmestyi Englannissa jo 1958, suomennokset ilmestyivät vasta vuoden 1973 jälkeen. Somerjoen levykannessa nimi Badding oli jo v. 1970.
Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa voi käyttää paperisilppuria. Espoossa paperisilppuri on käytettävissä Sellon, Entressen, Tapiolan, Viherlaakson, Soukan ja Nöykkiön kirjastoissa. Helsingissä paperisilppuri asiakkaiden käyttöön löytyy Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoista. Kirjastojen sivuilla ei mainita, että ajanvaraus olisi tarpeellista, kun haluat käyttää paperisilppuria.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Koska setelisi hinnoista löytyy erilaisia tietoja, suosittelen sinulle kääntymistä alan asiantuntijan puoleen.
Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Vuoden 1910 seteleistä löytyy sekä puna- että vihreäleimaisia. Molemmat on merkitty joko kuusi- tai seitsenlukuisella numerosarjalla.Kirjassa Standard Catalog of World Paper Money. vol.2. vuodelta 2003 (saatavuustiedot www.helmet.fi), on eri maiden setelirahojen hintoja vuoteen 1960. Setelien arvo määräytyy tietenkin myös niiden kunnon mukaan. Eri mailla on erilaisia kuntoluokituksia
Saksalaisista vanhoista rahoista löytyy seikkaperäistä tietoa mm. Germannotes-verkkosivuilta.
http://www.germannotes.com/Empire.shtml...
Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://linda.linneanet.fi/F?RN=757897088 ,...
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
Vanha nimi Linus tulee kreikankielisestä sanasta linon, joka tarkoittaa pellavaa. Perimätiedon mukaan Linus oli Rooman piispa, Pyhän Pietarin seuraaja. Nimi oli Suomen almanakassa vuosina 1708-1869. Ruotsin almanakkaan se tuli vuonna 2000.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Hei,
En ole löytänyt laulua mistään cd-levystä. Mutta laulu löytyy internetistä YouTube:sta. Valittevasti siitä ei selviä, kuka laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=UiR5VVMTel8
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja...
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
