Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...
Laulu nimi on Murtunut elämä. Tämän valssin on säveltänyt Maks Kjuss, ja sen alkuperäinen nimi on Razbitaja žizn. Laulu alkaa: "Syyskeltaiset lehdet maan peittää pitkä on päivä ja harmaa". Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt ilmeisesti Elbe Häkkinen, joka käytti salanimeä K. Raikko. Samaa salanimeä käytti myös Kauko Käyhkö, mutta esimerkiksi Viola-tietokannassa ja Suomen äänitearkiston tietokannassa tämän sanoituksen tekijänä pidetään Elbe Häkkistä. Yleisradion Fono-tietokanta taas pitää sanoittajana Kauko Käyhköä. Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet A. Aimo (eli Aimo Andersson)ja Kalevi Korpi.
Lauluun on olemassa toisetkin suomenkieliset sanat, jotka on kirjoittanut Reino Helismaa salanimellä Rainer Kisko. Helismaan sanoitus...
Tässä olisi teoksia, joista löytyy tietoa 50-luvun muodista Suomessa:
Visio ja taito: suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä, toim. Marianne Aav ym. (Taideteollisuusmuseo, 2001)
Suomen kulttuurihistoria III, toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio
(WSOY, 1982)
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1957: Ajankuvia vuosilta 1957-1977, toim. Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund (WSOY, 1987)
Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia: naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000)
5O-luvulla suomalainen muoti sai vaikutteita ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, joten näistäkin teoksista voisi olla hyötyä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia...
Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi."
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja...
Speak softly, love (säv. Nino Rota) nuotit löytyvät muun muassa Helsingin kaupungin kirjastosta seuraavista kokoelmanuoteista: Great songs of the seventies--(Piano, vocal, guitar) Hal Leonard Europe, [S. l.], 1997; 100% films--Parle plus bas, Chanson de Lara, My heart will go on... et autre themes celebres, Carisch France, Paris, c1999; The Big book of movie music, Hal Leonard Europe, [S.l.], [1996]; Speak softly love--Memorable ballads--Includes Always on my mind, Without you, Saving my love for you, Strangers in the night, Tears in Heaven..., Wise, London, [1999]; Traditional & popular wedding music collection / Compiled and arranged by Jack Long, Wise, London, c1998. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannastamme http...
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo nimestä Onni: esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa 1872. Onni on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen Onni merkittiin kirkonkirjoihin 1835 Hattulassa. Onnia on myös käytetty naisen nimenä. Onni on käännös varhaisemmasta kreikan Makarioksesta 'onnellinen'. Kansanomaisessa käytössä Onni on ollut varsin suosittu. - Viljami-nimestä: nimen lähtökohtana saksalainen Wilhelm. Kalenteriin otettu vuonna 1950. Wilhelm on muinaissaksalainen nimi,jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Viljamin lähimpänä esikuvana voidaan pitää englannin Williamia, koska Pohjanmaalta, Amerikan siirtolaisten kotipaikalta, tunnetaan yleisenä Viliami ja pohjoisesta...
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,...
Jean Sibelius sävelsi seitsemän sinfoniaa,joita pidetään yleisesti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvina. Sibelius kehitti sinfonista muotoa soveltamalla motiivisiin ituihin perustuvaa sävellystekniikkaa; idut kasvoivat teemoiksi ja korkeammanasteisiksi rakenteiksi samalla kun musiikillinen materiaali oli jatkuvan muuntumisen tilassa. Toisaalta hän loi usein myös pitkäkaarisia teemoja,joiden motiiveja hän sitten kehitteli.
Ensimmäinen sinfonia,e-molli(1899),on luonteeltaan romanttinen ja siinä tuntuu Tsaikovskin ja Brucknerin vaikutus. Toisessa,D-duuri-sinfoniassa(1902),tapahtuu tyylillinen muutos,vaikka sävelkieli on vielä pääpiirteissään kalevala-romanttista. Uusi temaattis-strukturaalinen ajattelutapa tekee tuloaan. Kolmannessa...
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://viola.linneanet.fi/
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa"...
Teoksessa : LAULUMATTI [Nuottijulkaisu] : lauluja arkeen ja juhlaan. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1 sävelmäkokoelma, (228 s.) : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-0-28308-8 (sid.) on sivulla 13 laulu, jonka nimi on Suomen lippu, säv. Paavo Alanne, sanat tuntematon. Siinä on keskellä ensimmäistä säkeistöä lause: "se korkealla hulmuaa ja laulun kirvoittaa".
Myös teoksessa Aikamme aapinen / [laat.] Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman. - Porvoo ; Helsinki : WSOY, 1973 sivulla 137 on tuo runo - ilman tekijää.
Voisiko tämä olla etsimänne runo?
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri...
Valitettavasti Kemin eikä Suomen kirjastoissa ole nuottivihkoa (sanoja) Eero Avenin kappaleelle Naltioon.
Ainut mistä sanat voisi saada on kuunnella ne Avenin CD-levyltä.
Kemin kirjaston musiikkiosastolla kappale löytyy Avenin CD:ltä Miljoona ruusua. Kappaleessahan on "Uraliin"-laulun sävel.
Nemo-nimelle ei näytä löytyvän muuta selitystä kuin latinan pronomini nemo (ääntyy neemoo), joka tarkoittaa 'ei kukaan'. Käyttöön sen lienee ottanut Jules Verne romaanihenkilön nimenä. Ulottuvillamme olevat pyhimyskalenterit (www.heiligenlexikon.de, www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=4522, www.kirchensite.de/index.php?menuid) eivät tunne tällaista nimeä tunne. Nimellä on yleistynyt viime vuosina ilmeisesti Vernen kirjoista tehtyjen televisiosarjojen vuoksi https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Tietoa nimistä esim. osoitteesta www.behindthename.com.
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
