Ostokorttien jakelun järjestämiseksi kansalaiset oli jaettu iän, sukupuolen ja ammatin mukaan ryhmiin, joille kullekin laskettiin annokset. Voisiko tässä tapauksessa olla kyse kevyen ja henkisen työn tekijästä?
Kevyen työn tekijän ostokortilla saatavien päiväannosten kalorimäärät ovat vaihdelleet 1000 (syksyllä 1942) ja 1500 kalorin välillä. Mutta on muistettava, että suuri osa elintarvikkeista oli koko sota-ajan säännöstelyn ulkopuolella. Monilla oli myös suhteita maaseudulle ja viljelypalstat olivat yleisiä.
Korttiannokset vaihtelivat mm. satotilanteesta tai kuljetusten kangertelusta johtuen. Esimerkiksi peruna joutui huonon sadon takia kortille marraskuusta -44 alkaen (10,5 kg/kk).
Aake Jermon kirjassa ’Kun kansa eli kortilla’ kevyen...
Pitkäniemen sairaalasta on julkaistu paljonkin kirjoja. Monet niistä on julkaissut Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys. Osaa kirjoista ei saa kotilainaan. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
- Pitkäniemi nauraa 100 vuotta / Tuomo Nenonen (2000, kaskuja)
- PITKÄNIEMI ennen ja nyt (1998)
- Pitkäniemen sairaala 1900-1990 / Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen (1990)
- ERIK E. Anttinen psykiatrina, työtoverina ja opettajana (2009)
- PITKÄNIEMEN henkilökuntalehti: vuodet 1985-1986, 1988-1990
- Sairaala sodan jaloissa : kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.1.-7.5.1918 / Ernst Therman (1975)
- Pitkäniemen sairaala 50-vuotias / Ilmari Kalpa (1950)
- Pitkäniemen sairaala 75-...
Täsmälleen kuvatun kaltaista laulua ei löytynyt. Tuomas Piirosen kirjasta Joulun lauluperinne: joululauluhakemisto löytyy kuitenkin maininta samankaltaisesta Kari Kuuvan säveltämästä ja Eeva Ikosen sanoittamasta joululaulusta Pienen pojan joulukuusi, joka alkaa sanoilla "Lähti kerran pieni poika". Hakemiston mukaan sen sanat ja nuotti löytyvät lehdestä Lasten joulumaa 1986:10 (Kirjapaja).
Matti Alanko (1889-1963) oli hämeenlinnalainen kunnallisneuvos ja Oy Hämeen Kansan kirjapainon toimitusjohtaja. Hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 1921 ja hän oli valtuustossa 37 vuotta, vuoden 1958 loppuun. Alanko oli valtuuston varapuheenjohtajana 1940-luvulla ja puheenjohtajana 1950-luvulla. Vuonna 1958 hänet valittiin vt. kaupunginjohtajaksi pariksi vuodeksi. Noina vuosina tehtiin Hämeenlinnassa keskustelua herättänyt päätös rakentaa moottoritie kulkemaan kaupungin halki aivan keskustan tuntumaan. Matti Alanko oli hyvin aktiivinen hämeenlinnalainen ja toimi monin tavoin yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamiseksi. Hän oli mukana monessa: kaupungin lautakunnissa,...
Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Anarkistin keittokirja on William Powellin kirjoittama vuonna 1971 julkaistu teos, joka sisältää esimerkiksi räjähteiden ja aseiden valmistusohjeita. Teokseen pohjautuen on myös vuonna 2002 ilmestynyt samanniminen elokuva.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Anarchist_Cookbook
Niksi Pirkan ohje:
"Asettakaa ryijyn alle muovi, jolloin voitte liikutella sitä helpommin. Peskää ryijy 30-asteisella vedellä ja villapesuaineella. Käyttäkää väljästi vettä ja huuhdelkaa kolmesti. Sen jälkeen puristelkaa ryijyä kevyesti ja hellästi, jotta saatte veden mahdollisimman hyvin siitä pois. Lopuksi tasokuivatus." - MS.
LIsää pesuohjeita näiltä sivuilta:
http://www.tupulatakki.net/vaiheet.htm
http://www.craftmuseum.fi/konservointikeskus/esitteet/ohjeryijynhoito1d…
Artikkeli:
Kasanen, Outi: Näin hoidat,ryijyt, raanut ja matot. Novita 2003 n:ro 1 s. 72
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on...
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Jussi Rasinkankaan säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman kappaleen ”Hei mummo” nuotit löytyvät ainakin teoksista ”Joulunvalo ikuinen” (JR Music, 2007), ”Joulun sävelmä” (Jussi Rasinkangas, 2011) ja ”Hyvää joulua!: suosituimmat joululaulut” (F-Kustannus, 2011).
Tampio esiintyy talon- ja sukunimenä Kainuussa ja Itä-Lapissa. Nimi Tambio on esiintynyt jo 1600-luvun lopulla Sotkamon käräjillä. Nimi saattaa liittyä muihin Suomessa esiintyviin Tamppi-nimiin. Tamppi-nimien arvellaan perustuvan esimerkiksi paikannimiin. Tamppi eli tamppimylly (ruotsin stamp) toimi veden avulla ja siinä tampattiin eli vanutettiin sarkaa tai puitiin rukiintähkiä. Tamppi on ollut myös sepän työkalu. Ruotsin damm merkitsee höyryä ja usvaa sekä myös pölyä ja tomua. Enemmän nimestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, Otava, 2000.
Hei,
Mistä on pienet tytöt tehty -loru on alunperin englantilainen lastenloru, jonka Kirsi Kunnas suomensi. Loru on ilmestynyt Kunnaksen teoksessa Hanhiemon iloinen lipas (WSOY 1954). Teoksessa on runoja, jotka Kunnas on vapaasti riimitellyt vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista (alkuteos The Tall Book of Mother Goose, 1942).
Suomen tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) neljännen pykälän mukaan:
"Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.
Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen...
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta....
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Tex Willerin hevonen oli uskollinen Dynamiitti heti ensimmäisessä sarjakuvassa 1953. Tieto löytyy Tex Willerin suomalaisilta kotisivuilta osoitteesta http://www.bellingham.fi/tex/
Silver on Lone Rangerin (Yksinäinen ratsastaja) ratsu ja englanniksi kutsu kuuluu "Hi-Yo, Silver! Away!" http://www.endeavorcomics.com/largent/lr1.html
