Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi....
Tolkien, J. R. R.
Taru sormusten herrasta : Sormuksen ritarit. 572 sivua
Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia. 480 sivua
Taru sormusten herrasta : Kuninkaan paluu. 539 sivua
Nämä ovat varhaisimpien painosten sivumäärät. Ne näkyvät myös kirjaston rekisterissä kirjojen korttinäytöllä, ks. Jokunen: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille....
Kuopiota pommitettiin talvisodassa 6.1.1940, 2.2.1940, 3.2.1940 ja 5.3.1940 ja jatkosodassa 1.7.1941. Nämä tiedot löytyvät Bengt Fagerlundin kirjasta Sotaa ja leikkisotaa – sota-ajan kuopiolaisnuoret muistelevat. Kirjassa on paitsi muisteluja myös paljon tietoa sotien ajan Kuopiosta. Kirja on mm. Maaningan kirjaston kokoelmissa. Jonkin verran tietoa löytyy myös yleisemmistä sotiamme käsittelevistä kirjoista, esim. neljäosaisesta Talvisodan historia ja kuusiosaisesta Jatkosodan historia –kirjasarjoista.
Olemme hakeneet tuloksetta erilaisista runotietokannoista.
Netistä surffaamalla saksan kielellä, löytyy teksti
Achte gut auf diesen Tag, denn er ist das Leben – das Leben allen Lebens. In seinem kurzen Ablauf liegt alle seine Wirklichkeit und Wahrheit des Daseins, die Wonne des Wachsens, die Größe der Tat, die Herrlichkeit der Kraft. Denn das Gestern ist nichts als ein Traum und das Morgen nur eine Vision. Das Heute jedoch, recht gelebt, macht
jedes Gestern zu einem Traum voller Glück und jedes Morgen zu einer
Vision voller Hoffnung. Darum achte gut auf diesen Tag.
Se on mainittu Rumin tekstiksi, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, myös muodossa Mevlana Rumi (1207 - 1273), http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalal_ad-Din_Muhammad_Balkhi-Rumi
http...
"Saamelaiset nimet" on sisällytetty nyttemmin myös Yliopiston nimipäiväalmanakkaan. Se sisältää myös artikkelin aiheesta: esim. v. 1996 Samuli Aikion kirjoittamana, myös Anne Nuorgam myöhempinä ilmestymisvuosina. Samuli Aikio on kirjoittanut aiheesta esim.: Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään teoksessa s. 110-112.
T. I. Itkosella on tästäkin aiheesta teoksessa Suomen lappalaiset osa 2, s. 492-521 ja Lapin sivistysseuran julkaisussa numero 10: Lappalaisten vanhat henkilönnimet (1942). Tästä osasta löydät tietoa myös paikannimistä.
Utsjokisista nimistä voi lukea Eino Jokisen kirjasta
"Ei mirkki vaan pissi", Utsjoen elämää entisaikaan. Girjegiisa 1996.
Ainakin nämä teokset on aiheesta kirjoitettu suomenkielellä.
Karoliina on polveutunut latinan- ja ranskankielisestä nimestä Carolina, Caroline. Carolina tarkoittaa "Carolukselle (Karlille) kuuluva" tai "pieni naisellinen". Karoliina on suomalainen versio näistä nimistä. Saman nimen muunnoksia ovat mm. englantilaiset nimet Carrie, Carol, Lina ja Charleen ja saksalaisten käyttämä Karla. Suomalaisia muunnoksia nimestä ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karliina, Liina ja Liinu. Vanhahtavuutensa ansiosta Karoliina on kuulunut 1900-luvun lopulta alkaen muodikkaisiin nimiin. Sitä on käytetty paljon toisena etunimenä.
Lisätietoja nimestä löytyy mm. kirjastoista saatavilla olevista nimikirjoista.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
Vetoketju keksittiin alunperin Yhdysvalloissa kenkien kiinnikkeeksi.
Chicagolainen insinööri Whitcomb Judson keksi vuonna 1891 kenkien sulkemislaitteen, joka muodostui hakas- ja silmukkariveistä sekä liukuvasta lukkolaitteesta. Tämä "liukusuljin" ei kuitenkaan soveltunut vaatteisiin, koska se avautui usein itsestään tai juuttui kiinni. Yhdeksän vuotta myöhemmin Judson keksi vastaavanlaisen kangassuikaleisiin kiinnitetyn sulkemislaitteen, joka voitiin ommella vaatteisiin. Tämäkin keksintö oli kuitenkin epäluotettava ja saattoi yllättäen aueta.
Vuonna 1906 Judsonin palveluksessa ollut ruotsalainen insinööri Gideon Sundback valmisti kiinnityslaitteen, jossa oli lomittain menevät metallihakaset ja liukuva lukkolaite. Vuonna 1913 Sundback...
Emme valitettavasti löytäneet tietoa ensimmäiseksi mainitsemastasi laulusta. Tietäisikö joku sivustomme lukijoista vastauksen?
Jälkimmäiseen lauluun löytyi kaksi vaihtoehtoa:
"Ketun valitus"
1. Kettu itki poikiansa
kiven päällä kyykykllänsä,
kahden kaupungin välillä
kahen kirkon kuuluvilla.
2. Kun ei poikani menisi
pitkähännät piipottaisi,
noille vieraille
kaupunkien kartanoille.
3. Siellä nuoli noppajaisi
tinapalli paiskoaisi,
siellä surma suin pitäisi
kova kuolo kohtajaisi.
http://www.angelfire.com/realm2/aamu/kannel/Kettu.jpg
toinen versio kuuluu:
"Kettu itki poikiansa, alla vuoren voivotteli:
Nyt on mun poikain herrasmiehen hartioilla,
valtamiesten vaatteina, piispan pitkinä hihoina!
Jo minä sanoin ketullen, jot' ei piä mäelle männä:...
Tässä aiheeseen liittyvää aineistoa.
Tietokirjallisuutta:
Friis, Leila: Lasten ja nuorten mielenterveystyö (WSOY, 2004)
Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen (Kirjapaja, 2007)
Lasten- ja nuorisopsykiatria (Duodecim, 2004)
Mieli maasta : masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus, 2011)
Mun on paha olla : näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009)
Nuoren aika (WSOY, 2003)
Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen (Duodecim, 2006)
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9, Itseään viiltelevä nuori (Nuorisopsykoterapia-säätiö, 2007)
Soisalo, Raul: Särkyvä mieli : lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (Suomen psykologinen instituuttiyhdistys, 2012)
Kaunokirjallisuutta:
Bell, Julia: Ahmatti...
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, joka näyttäisi vahvistavan käsityksesi nimen alkuperästä: "nimeen sisältyy ortodoksinen ristimänimen karjalainen muunnos Laama, venäjän Láma
Itsenäiseen opiskeluun soveltuvat erilaiset kertauskirjat, joita on lukion lyhyestä matematiikasta esim. seuraavia : Lyhyt matikka 9 : Kertaus, 2012 ; Sigma : lukion lyhyt matematiikka : Kertauskirja, 2007 ; Hautajärvi, Tarmo : Variaabeli : Kertauskirja, 2006. Kirjoissa on tehtäviin vastaukset.
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika....
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/Benedict_Silberman
https://...
Riisiviini ei ole, kuten olet etsintäsi tuloksena havainnut, eurooppalainen
saati suomalainen ilmiö. Japanissa riisiviiniä kutsutaan SAKEksi ja Kiinassa,
missä kyseisen juoman valmistus ja käyttö on runsasta se tunnetaan
riisiviininä. Riisiviinin valmistusohjetta en löytänyt, teoksessa Alexis
Lichine's New Encyclopedia of Wine riisiviinin valmistusta kuvataan näin:
This traditional Chinese drink is made by sweetening and fermenting glutinous
rice or millet. Sakesta puolestaan: It is made from rice which is
cleansed and steamed and allowed to ferment. Toward the end of the fermentation
period more rice is added, then the sake is drawn off, filtered, and
put into casks for maturing.
Hiroshi Kondo on kirjoittanut kirjan sakesta: The Book of...
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot...
Tässä muutama kirja, joista toivottavasti löytyy historiallista taustatietoa.
Piirainen, Veikko: Kylänkierrolta kunnalliskotiin : Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Helsinki : Suomen Historiallinen Seura, 1958
Kunnanvaivaisesta harmaaksi pantteriksi : tutkielmia suomalaisen vanhuuden historiasta / Riitta Oittinen ja Kari Pitkänen (toim.) ; [julkaisija: Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos][Helsinki] : [Helsingin yliopisto], 1991.
KIVINEN, KIRSTI: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja. Julkaistu: Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu, 1994
Rintala,...
