Tästä Reedin & Masonin laulusta "Winter world of love" on julkaistu nuotti vuonna 1969 (Fazer FM105057) nimellä "Talven yli". Tätä varsin harvinaista nuottia kannattaa kysyä Jazz Pop Arkistosta, sillä yleisten kirjastojen kokoelmissa sitä ei näyttäisi olevan. Japan yhteystiedot ovat puhelin: (09) 757 0040 ja sähköposti: info@jazzpoparkisto.net
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Tämä laulu on julkaistu monissa nuottikokoelmissa, joten se löytyy suurella todennäköisyydellä lähimmästä kirjastostasi. Tässä muutamia yleisiä kokoelmia, joihin laulu sisältyy (nuotinnokset ovat pääosin yksinkertaisia):
* Lauluja rakkaudesta
* Malmstén: Stadin kundi
* Merimies merta rakastaa 1
* Pieni toivelaulukirja
* Suuri toivelaulukirja 5
* Terveiset ulapalta
* 111 kitaralaulua
* 120 kitaralaulua
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
LAB-yhtyeessä esiintyneen Anan oikea nimi on Discogs-palvelun mukaan Anna Kaarina Leppälä. Artisti näyttäisi nykyään käyttävän itsestään nimeä "Ana Leppälä" (Ana-nimisiä artisteja on pelkästään Suomessa ainakin neljä).
Valitettavasti en minäkään kyennyt löytämään verkosta vastausta kysymykseen Ana Leppälän nykyisestä yhtyeestä. En löytänyt myöskään tuoreita yhteystietoja, joiden kautta asiaa olisi voinut tiedustella artistilta itseltään.
Lehdetön puu - säveltäjä Martti Piha eli Timo Vuori (1916-1976), sanoittaja Annuli eli Aune Haarla (os. Ala-Tuuhonen). Muitakin samannimisiä lauluja on olemassa, mutta oletan, että tätä tunnetuinta etsitään.
Myrskyn jälkeen - säveltäjä Veikko Samuli, sanoittaja Kari Tapio.
Partisaanivalssi eli alkukielellä puolaksi Dziś do ciebie przyjść nie mogę - säveltäjä Stanislaw Magierski, suomenkieliset sanat Saukki.
Rosvo-Roope on perinteinen sävelmä, jonka sanat ovat Rafael Ramstedtin (1888-1933) käsialaa.
Kaikki nämä tiedot ja paljon muuta löytyvät myös Ruotsista käsin Viola-tietokannasta varsin helposti: https://viola.linneanet.fi. Suosittelen!
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Göran Schildtin teoksen
Nykyaika : Alvar Aallon tutustuminen funktionalismiin. - Otava, 1985
mukaan (s. 102) Aallot muuttivat Helsinkiin vuonna 1933 osoitteeseen Mechelininkatu 20.
Helsingin vuosien 1934-1935 puhelinluettelossa on tämä osoite, samoin luettelossa 1935-1936, luettelossa 1936-1937 (julkaistu elokuussa 1936) osoite on Turuntie 26 A (lienee nykyisin Mannerheimintie 54), luettelossa 1937-1938 (julkaistu syyskuussa 1937) Riihitie 10.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa....
Viikon aloituspäivää muutettiin vuonna 1973, jolloin maanantai vahvistettiin viikon ensimmäiseksi päiväksi.
"Kansainvälinen standardisoimisliitto ISO hyväksyi viikolle ja viikkonumeroinnille uudet standardit, jotka Helsingin yliopisto päätti ottaa käyttöön suomalaisissa kalentereissa vuoden 1973 alussa. Viikko tarkoittaa aina seitsemän päivän ajanjaksoa (kun aikaisemmin vuosi oli saattanut alkaa vaikkapa kaksi- vai viisipäiväisellä 'viikolla'). Viikon ensimmäinen päivä on aina maanantai." - Heikki Oja, Aikakirja 2013 (Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013)
