Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan...
Rekka on tullut suomen yleiskieleen pohjalaismurteista. Alkuaan se on merkinnyt puutavaran kuljettamisessa käytettyä parireen päälle asetettua irtolavaa. Murteisiin sana on lainattu ruotsin kielestä, "telinettä, kaidetta tai käsipuuta" merkitsevistä sanoista räck, räcke ja räcka. Ruotsin sana puolestaan tulee alasaksan tankoa merkitsevästä sanasta Reck, eli rekka on samaa kantaa kuin rekki.
Suomen yleiskielessä rekka on 1900-luvun alkupuolella tullut käyttöön sävyltään arkisena kuorma-autoon kytketyn lavallisen perävaunun nimityksenä, ja myöhemmin se on alkanut tarkoittaa kokonaista (puoli)perävaunullista ajoneuvoyhdistelmää, rekka-autoa.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion nuorisokoti,...
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (1861), Jacob (1862) ja...
Hei!
Kielitoimiston sanakirja lähtee selvittämään sanontaa värin valkoinen kautta ja miten valkoinen väri selitetään mustaksi, vastakohdaksi. Valkoinen valhe juontuu valheesta, mutta ollen viaton, hyvässä tarkoituksessa esitty valhe. Viittauksia muihin kieliin sanakirjassa ei mainita.
Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/http://www.thearda.com/...
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka osaavat huolehtia...
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan lienee siis todellakin pelkkää...
Suomen historiasta kertovia romaaneja ja romaanisarjoja:
Mustonen, Enni: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
Paimentyttö-romaanista ja 1800-luvun loppupuolelta alkavassa sarjassa seurataan Idaa, jonka tie vie paimentytöstä piiaksi, lapsenlikaksi, emännöitsijäksi ja itselliseksi täysihoitolan emännäksi. Palvelusvuosinaan hän työskentelee mm. Topeliuksen ja Sibeliuksen talouksissa, ja hänen kauttaan lukija tutustuu sekä ajan arkielämään että kultturiväkeen.
Oranen, Raija : Aurora
Elämäkertaromaani merkittävänä köyhien hyväntekijänä ja diakonissalaitoksen perustajana tunnetun Aurora Karamzinin elämästä, josta ei puutu loistoa ja värikkäitä vaiheita. Alkuaan Helsingissä syntynyt Aurora Stjernwall oli seurattu seurapiirien kaunotar, joka...
Kysyjä tarkoittanee Juri Bessonovin vuonna 1929 Lontoossa julkaistua teosta My 26 prisons and my escape from Solovetsky (Kustantaja Jonathan Cape). Kirjaa ei ole suomennettu eikä tuota englanninkielistä julkaisua näytä löytyvän mistään suomalaisesta kirjastosta.
Heikki Poroila
Hei,
kuvauksestasi tuli mieleen Alexander von Schönburgin (s. 1969) kirja Tyylikkään köyhäilyn taito. Kirjailija on toimittaja. Hän on myös kreivi, jonka suku on hänen omien sanojensa mukaan köyhtynyt jo useiden satojen vuosien ajan. Kirjassa ei tosin ole juurikaan keskiaikaisen hovin tavoista, lähinnä kirjan nimen mukaisesti tyylikkäästä köyhäilystä.
Jos kirja ei ole oikea, ilmoita, niin, etsimme lisää.
Jos olet muuten kiinnostunut keskiajasta, voit etsiä tietoa www.keskikirjastot.fi sivuilta. Hakusanoina voit käyttää esim. pelkästään keskiaika, keskiaika ja kulttuurihistoria tai keskiaika ja tapakulttuuri.
Keskiajan tavoista löytyy tietoa mm. kirjoista:
Huizinga, J. Keskiajan syksy
Rice Earle: Life during the Middle ages...
Kysymys houkuttaa kysymään, mitä ihmeteltävää on siinä, että ihminen haudataan kotipaikkakunnalleen? Luultavasti useimmat suomalaiset haudataan sinne, missä he ovat asuneet. Monasti kuulee myös tapauksista, että pois kotiseudultaan muuttaneet ovat silti toivoneet pääsevänsä kotiseudun multiin. Kyösti Kallio oli kuollessaan muodollisesti vielä tasavallan presidentti, mutta sekään ei ollut mikään syy tulla haudatuksi esimerkiksi Helsinkiin. Svinhufvud oli kuollessaan iäkäs yksityishenkilö.
Heikki Poroila
Se, ettei tiedotusvälineissä paljasteta henkilöiden oikeita nimiä, perustuu toisaalta Journalistin ohjeisiin, toisaalta niiden taustalla vaikuttavaan yksilönsuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Puhuminen "Matista" anonyymin "henkilö A:n" asemesta on nähdäkseni hyvä tapa tähdentää vastaanottajalle sitä, että kyse on todellisesta yksittäisestä ihmisestä eikä vain - mahdollisesti hypoteettisesta - esimerkkitapauksesta. Myös luettavuuden kannalta "Matti" tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin jäykkä ja kankea "henkilö A".
Lähteet ja kirjallisuutta:
Journalistin ohjeet (https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/)
Jorma Mäntylä, Journalistin etiikka
Päivi Tillikka, Journalistin sananvapaus
Sari Näre, Julkisuudesta ja intimiteetistä
Timo Vuortama,...
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
