Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä...
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle suutari-, räätäli- tai...
Googletuksella ja hakutuloksen kriittisellä seulomisella saa suhteellisen helposti selville, että ainakin joillain heinäsirkoilla (hepokateilla) on hampaat, joita ne käyttävät syömiseen.
On jo Raamatusta (Ilmestyskirja 9:7-10) tunnettu tosiasia, että heinäsirkoilla on purukalusto. Suomalaisessa käännöksessä todetaan, että "niiden hampaat olivat niin kuin leijonain hampaat", minkä mm. muinainen Egypti sai useasti tuta.
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Väestötilastojen mukaan suomalaisia, jotka ovat syntyneet ennen Karjalan luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1940, on elossa noin 350 000. Ennen vuonna 1944 tapahtunutta Karjalan luovuttamista syntyneitä suomalaisia on noin 200 000 enemmän.
Päivän tarkkuudella täsmällistä lukua on mahdotonta selvittää, mutta suuntaa-antavia numerotietoja saadaan sangen helposti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastotaulukko Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018 (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/) kertoo, että vuoden 2018 lopussa 79-vuotiaita tai sitä vanhempia (eli ennen vuotta 1940 syntyneitä) oli 341 765 ja 78-vuotiaita tai sitä vanhempia (...
Tarkkaanhan emme voi tietää, millä perusteella Li Anderssonin vanhemmat ovat valinneet tyttärensä nimen.
Nimi voi olla kiinalaista alkuperää. Silloin sen merkitys on kaunis, voimakas, järki, logiikka tai aamunkoitto aina kiinalaisesta kirjoitusasusta riippuen.
https://www.babynames.com/name/li ja http://www.first-names-meanings.com/name/name-LI.html
Nimi voi olla myös pohjoismaista alkuperää. Silloin se voi olla lyhennelmä lukuisista li-poppuisista tai alkuisista nimistä (tavallisimpia Lia, Lillian, Lilja ). Nimi voi olla lyhennys myös Elisabetista. https://www.nordicnames.de/wiki/Li#cite_note-ott-1
Merkityksisnä Liljan kukasta sanontaan "Jumala antaa avun" tai "Jumala on valani" https://nimikirja.fi/Lilian
Tai sitten nimen tarina on...
Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy.
Yleisellä tasolla...
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy muinaispohjoismaisesta...
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä...
Useammalla ruotsalaisella naisdekkaristilla on kirjoissaan päähenkilönä tai merkittävässä roolissa poliisi. Alla on luettelo viime vuosina julkaisseista kirjailijoista. Toivottavasti kysymäsi kirja löytyy listalta.
Viveca Sten : Sandhamin murhat –sarja ; uusin kirja Huonossa seurassa (2019)
Camilla Läckberg : Fjällbacka –sarja ; sen uusin Perillinen (2018). Sarjan ulkopuolella ilmestynyt Kultahäkki (2019)
Emelie Schepp; Jana Berzelius –sarja ; uusin Kadonnut poika (2019)
Anna Jansson ; Maria Wern –sarja ; uusin Sokea hetki (2019)
Mari Jungstedt ; Gotlanti-sarja ; uusin Pimeys keskellämme (2018). Syksyllä ilmestyy Näen sinut (2019)
Anne Holt ; Hanne Wilhelmsen –sarja ; uusin Tomussa ja tuhkassa (2018)
Camilla Grebe ; uusin kirja...
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=59&recCount=20&recPointer=1&bibId=480572
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&...
Emelie Schepp (s. 1979), ruotsalainen dekkarikirjailija, on julkaissut viisi teosta.
Ruotsinkieliset teokset julkaisuvuoden mukaan:
2013 - Märkta för livet
2015 - Vita spår. Jana Berzelius
2016 - Prio ett: kriminalroman
2017 - Pappas pojke
2019 - Broder JakobTähän mennessä teoksista neljä on julkaistu suomeksi seuraavasti
2017 Ikuisesti merkitty
2017 Valkoiset jäljet, uusi painos 2018
2018 Hidas kuolema, uusi painos 2019
2019 Kadonnut poika
Lähteethttps://fennica.linneanet.fihttps://sv.wikipedia.org/wiki/Emelie_Schepp
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,...
Trilogian kolmatta osaa (alkukielellä Der Ruf des Kiwis) ei ole toistaiseksi suomennettu. Sarjaa on julkaissut Suomessa Bazar Kustannus, jolta voi tiedustella jatkoaikeita. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.bazarkustannus.fi/yhteystiedot/.
Sarah Lark on on yksi on saksalaisen kirjailija Christiane Gohlin käyttämistä kirjailijanimistä. Hän on julkaissut nuortenkirjoja ja historiallisia romaaneja eri nimillä. Lisätietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan esim. englanninkielisestä Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Christiane_Gohl.
