Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Taidemaalaria ja öljyvärimaalausta etsittäessä olisi hyvä tietää, milloin maalaus on tehty. Kun etsitään taiteilijaa nimellä, voi käyttää apuna eri taiteilijahakemistoja (kirjat, internet). Valitettavasti P. Granlund -nimistä taiteilijaa ei löytynyt, ei myöskään P. Grönlundia. Kenties taiteilija on yksityishenkilö, joka ei ole saavuttanut kuuluisuutta kauniista taideteoksista huolimatta. Tai kyseessä saattaa olla taiteilijanimi.
Käytetyt lähteet olivat:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
http://suomentaiteilijat.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneist%C3%A…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
SUOMEN kuvataiteilijat : Suomen taiteilijaseuran julkaisema...
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
UTC eli koordinoitu yleisaika ei siirry kesäaikaan, joten talvi- eli normaaliajan vallitessa Suomen aikavyöhyke on UTC+2 ja kesäaikana UTC+3.
Ks. esim. Finavian sivut: https://ais.fi/ais/vfr/gen_fi/karttamerkit_ja_lyhenteet.html
Aikavyöhyketieoa Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikavy%C3%B6hyke
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
Laulun suomenkielinen nimi on "Ovi auki on" ja sen on levyttänyt Jari Lappalainen vuonna 1970. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari.
Laulun alkuperäinen nimi on Gwendolyne ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Julio Iglesias. Se oli Espanjan edustuskappale Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1970 ja sijoittui jaetulle neljännelle sijalle (http://www.eurovision.tv/page/history/by-year/contest?event=223).
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 85 (Musiikki Fazer, 1970). Jari Lappalaisen esitystä en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta. Suomen äänitearkiston (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php) tietojen mukaan se on ilmestynyt single-levyllä (Sonet T6550) ja...
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian...
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai...
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
Pentti Lempiäisen kirjan "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (WSOY 1989) mukaan Jarna on suhteellisen uusi, vasta 60-luvulla yleistynyt nimi. Kirjoittajan mukaan nimi voi ttodellakin olla naispuolinen muunnos Jarno-nimestä, joka puolestaan on muunnelma nimestä Jeremia. Jeremia käännettynä tarkoittaa Jumala korottaa tai Jumala avaa sydämen.
Muistikuvanne Laineen perheestä on aivan oikea.Kalevi Kalemaan kirjoittamassa Edvin Laineen elämäkerrassa(KALEMAA, Kalevi: Edvin Laine : sisulla ja tunteella,WSOY, 2003,ISBN 951-0-28320-7) on tietoa tyttären nimestä.
Lainaus 1:" Mirjam oli varma, että hänen toinen lapsensa olisi poika, ja hän oli ristinyt sen mielessään Jarmoksi."
Perheeseen syntyikin tyttö eikä vanhemilla ollutkaan nimeä valmiina, jolloin...
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
