Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Harri Heinon teoksen mukaan Suomen Gideonit kuuluvat otsikon "tunnustuskuntiin sitoutumaton evankelioiva herätyskristillisyys" alle.
Maailmanlaajuinen Gideon-järjestö sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1899. Sen perustivat kristityt kauppamatkustajat, ja myös Suomessa toiminnan aloittivat kauppaedustajat vuonna 1946. Nimi oli alunperin Kauppaedustajain Kristillinen Yhdistys, kunnes vuonna 1961 Suomen Gideonit hyväksyttiin virallisesti kansalliseksi järjestöksi osana maailmanlaajuista Gideon-järjestöä. Järjestö on rekisteröity 18.10.1967.
Gideonien jäseniksi otetaan liikemiehiä ja viran- ja toimenhaltijoita, jotka uskovat Raamattuun Jumalan innoittamana sanana ja ovat uudestisyntyneitä kristittyjä ja jonkin evankelisen seurakunnan...
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen palvelu ja vastaamme siis kysymyksiin, joihin kirjastoille saatavilla olevien lähteiden avulla ja kirjastoammattilaisen osaamisella on mahdollista vastata. Lisää tietoa vastaamisesta onpalvelun info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta.
Valitettavasti meillä on ajoittain ollut paljon myös ruuhkaa, jolloin emme ole pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten määrä on noussut paljon, mutta vastaajien, ikävä kyllä, ei.
Kannattaa myös tarkistaa, ettei vastaus ole joutunut sähköpostin roskaposteihin.
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Joskus sanontojen alkuperää voi olla haastavaa selvittää. Yrityksistä huolimatta ei selvinnyt mistä kielestä kyseinen sanonta voisi olla peräisin.
Alkuperää selvitettiin seuraavista lähteistä:
Kotuksen tietokannoista (Kotimaisten kielten keskus),
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Wsoy, 1. ja 2. painos 2004)
Vanhan kansan sananlaskuviisaus (Wsoy, 2. painos - 3. painos 1991)
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla (Wsoy, 2005)
Juha Kuisma: Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista (Maahenki, 2015)
Googlen tarkennettu haku, useita eri hakusanoja/fraaseja käyttäen
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kirjoja joissa autismi tai aspergerin syndrooma ovat mukana löytyi harvakseltaan, mutta toivottavasti seuraava lista auttaa alkuun ja ehkäpä kommenteissa tulee lisää vinkkejä:
Hulme, Keri : Mauriora
Kärkkäinen, Kata : Minä ja Morrison
Hedges, Peter : Gilbert Grape
Thompson, Jim : Jumalan nimeen
Berman, Sabina : Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Bauer, Belinda : Ruumis nro 19
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
Terttu Koivisto
Riihimäen kaupunginkirjasto
Valmista perinteistä Lemon Curdia näyttäisi olevan myytävänä K-Citymarketissa ja Tokmannilla. Verkkokaupoista sitä voi tilata esim. delideli.fi ja foodie.fi.
Curd sopii hyvin paahtoleipien päälle, kakkujen täytteeksi tai maustamaan jogurttia.
Netistä löytyy useita ohjeita curdin valmistamiseen ja muitakin makuja voi käyttää kuin sitruunaa.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Velvoite perustuu PKS koronakoordinaatioryhmän linjaukseen asiasta 26.11.2020. Linjaus on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen.
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Toistaiseksi asiakkaan tietoturvan vuoksi uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Kirjastot ovat suljettuina koronaviruksen vuoksi toistaiseksi. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
