Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun kaksi osaa....
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen...
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Vuoden 2016 joulupostimerkit ovat ns. ikimerkkejä. Ikimerkki kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa. Niille ei myöskään tarvitse tulevina vuosina ostaa lisämerkkiä, vaikka hinnat muuttuisivatkin.
Vuoden 2016 merkin keräilyarvo ei liene juurikaan suurempi kuin ikimerkin hinta. Kotimaan ikimerkin hinta on 1,85 €.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_joulupostimerkeist…
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat…
https://yle.fi/uutiset/3-9176941
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla raatimiehenä toimineen Henrik...
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä Kysy.fi-palvelu on lopetettu.
Lyhenne KHL viittaa Kotieläinhoitajien Liittoon. Vuonna 1936 perustetun liiton toimisto sijaitsi Hämeenlinnassa osoitteessa Rauhankatu 4.
Finna-hakupalvelusta löytyy kaksi kuvaa, joissa ko. logo esiintyy. Kuvat ovat Suomen maatalousmuseon kokoelmista ja niissä mainitaan kuvien liittyvän Karjanhoitajaliittoon. Logo on kuitenkin sama.
https://finna.fi/Record/sarka.M016-1352
https://finna.fi/Record/sarka.M016-76163
Karjatalous-lehti 2/1938 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/897289?term=Kotiel%…
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Ylen verkkosivuilla tosiaankin kerrottiin vuonna 2015 useiden kuntien Ruotsissa huomioineen kulkuväylien talvikunnossapidossa sukupuolten välisen tasa-arvon. Tavanomainen järjestys aurata lumesta puhtaaksi ensimmäiseksi autotiet ja vasta sitten jalankulku- ja pyörätiet katsottiin etenkin naisia syrjiväksi. Tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Miehet puolestaan turvautuivat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Autojen todettiin pystyvän kyllä etenemään kymmensenttisessä lumessa, mutta lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkevat joutuivat ongelmiin. Kokeilukunnissa auraustyöt aloitettiinkin ensimmäiseksi jalankulkuväyliltä. Sen katsottiin myös vähentävän likukastumisonnettomuuksia.
Sukupuolten välinen...
Ruokatuliaisia Helsingistä MyHelsinki-sivuston vinkkien avulla Ruokatuliaisia Helsingistä | My Helsinki
Alkoholiton juoma Helsinki Nolla https://hdco.fi/products/helsinki-nolla/
Helsingissä käsintehtyä suklaata Chjoko | Handmade Chocolates from Helsinki
Helsinkiläisten keskuudessa lihapiirakoillaan legendaarisen maineen saanut Eromangan kotileipomo Eromanga – Kotileipomo Helsingissä
Helsingin Haagassa leivottuja tuotteita Haagan leipä Oy :: Leipomo Helsinki, Kotimaiset leipomotuotteet (haaganleipa.fi)
Ekberg, Suomen vanhin leipomo ja konditoria Ekberg - Perinteitä jo vuodesta 1852
Jos lukijamme tietävät muitakin Helsinki-herkkuja niin kertokaa!
Yle Arkiston tietojen mukaan Stewart Farrarin kuusiosainen jännityskuunnelma Musta kukkula esitettiin keskiviikkoiltaisin Radion yleisohjelmassa. Ensimmäinen osa kuultiin 18.9.1974 ja viimeinen osa lähetettiin 23.10.1974.
Kuunnelmasarjasta ei ole tuotettu äänitettä.
Yle Arkisto
Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ovat kirjoituksessaan Syntyvyys ja vanhemmuuden ajoitus elämänkaaressa käsitelleet tätä asiaa.
Seuraavat tiedot ovat tästä artikkelista
Siittiöiden laatu heikkenee iän myötä ja myös miesten ikääntyminen vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. Isän iän yhteydestä lapsen terveyteen on paljon vähemmän tutkittu kuin äidin iän vaikutuksia, mutta tulokset ovat olleet samansuuntaisia, joskin lievempiä. Isän iän vaikutuksesta syntyvän lapsen terveyteen ei ole suomalaista tutkimusta.
Siittiömutaatioiden lisääntyminen iän myötä voi nostaa muun muassa keskenmenoriskiä, pre-eklampsian ja keisarileikkausten määrää tai syntyneen lapsen riskiä sairastua syöpään....
