Katolisten pyhimysten joukosta löytyy japanilainen Paul Miki (1562–1597). Paul Miki syntyi sotapäällikön poikana. Hän sai koulutuksensa Anziquiaman jesuiittakollegiossa ja liittyi jesuiittaveljestöön 1580. Hän oli kuuluisa puhuja; viimeisen saarnansa hän piti ristillä, johon hänet oli naulittu. Kristinuskon voittokulku raivostutti Japanin shoguni Hideyoshia ja hän aloitti järjestelmällisen kristittyjen vainon, joka japanilaiseen tapaan ulottui myös tuomittujen sukulaisiin.
Paul Mikin lisäksi vuonna 1597 Nagasakissa naulittiin ristiin Paul Yuanki (tai Ibarki) ja Paul Susuki. Vuonna 1862 kanonisoitiin 26 marttyyria. Paul Mikin ja hänen seuralaistensa muistoa vietettiin pitkään vain Japanissa ja sitä viettivät vain jesuiitat ja fransiskaanit...
Länsi-Savo -sanomalehti on kokonaan digitoitu Kansalliskirjaston digiaineistoihin. Vuotta 1939 uudemmat numerot ovat tekijänoikeussyistä luettavissa ainoastaan vapaakappalekirjastojen työasemilla. Helsingissä se tarkoittaa Kansalliskirjastoa. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
Aukioloajat ja muut yhteystiedot löydät kirjaston verkkosivulta: Kansalliskirjasto
Kirjaston työasemien käyttöön et tarvitse kirjastokorttia tai muita tunnuksia. Voit halutessasi ottaa kirjastoon ennen vierailua yhtyettä ja kysyä digioidun aineiston käytöstä.
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, joka ei ole mitenkään sidoksissa Helmetiin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat työskentelevät kirjastoissa eri puolilla Suomea. Luonnollisestikin tiettyä kirjastoa koskeviin kysymyksiin vastaa sen oma henkilökunta, mutta yleisiin tietopalvelukysymyksiin vastaukset voivat tulla mistä kirjastosta tahansa. Näin jatkossakin.
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Finlex.fi sisältää nykyään ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
Eduskunnan sivuilta löytyvässä lainsäädännön tekstien esittelyssä kerrotaan, että verkossa julkaistava säädöskokoelman sähköinen versio on vuoden 2012 alusta lähtien ensisijainen julkaisumuoto. Siellä mainitaan myös, että lakikirjoissa julkaistaan ajantasaistettuja versioita kotimaisista laeista. Nämä toimitetut lakitekstit eivät ole virallisia säädöslähteitä, mutta käytännössä niitä käytetään oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Painetuissa lakikirjoissa kerrotaan, mihin asti säädösmuutoksia on seurattu.
Sanaston sivulta löytyy tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle automaattisesti teoksen luomishetkellä. Tekijänoikeussuojan saa, jos teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen, eli ylittää teoskynnyksen. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.
Tekijänoikeus suojaa teoksen omaperäistä ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, juonta, tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa, vaan nämä ovat vapaasti käytettävissä.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän (eli kirjailijan tai kääntäjän) elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy tyypillisesti hänen perillisilleen.
Tekijänoikeus koskee siis esimerkiksi kaikkea tekijän...
wikipedia kertoo: "Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuutalähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat[1] – 11. elokuutalähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905).
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Valitettavasti emme löytäneet tätä jenkkaa. Etsin kirjaston kokoelmista sekä kansallisdiskografiasta, Violasta ja Fono.fi:stä sekä myös Youtubesta, mutta ei tärpännyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Leiman alla olevat numerot ovat ajoitusmerkintöjä. Kahden numeron ajoitusmerkintä merkitsee valmistusvuotta eli numero 50 tarkoittaa vuotta 1950.
Lähde ja lisätietoa
Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Yleisradiolle toiveen voi lähettää sivulla https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Jos toive ei jostain syystä toteudu, kannattaa kääntyä kirjaston puoleen. Kappale löytyy ainakin seuraavista cd-levyistä:
Juhlakonsertti / Katri Helenahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332700?lang=fin
Laulu jää / Katri Helenahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332812?lang=fin
Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadiahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191?lang=fin
Sydämeni laulut [4CD] / Katri Helenahttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1649421?lang=fin
Sana ”täysi” on suomenkielessä tuttu jo Mikael Agricolasta lähtien. Sanaa ”täysistunto” on käytetty tarkoittamaan eduskunnan tai muun edustajiston tai viranomaisten kokousta, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja myös velvollisuus, ellei erityistä estettä ole, osallistua asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.
Täysistunto -sanaa on käytetty 1800 -luvulta lähtien ja käytetään myös muissa yhteyksissä kuin eduskunnassa. Esimerkiksi kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, järjestetään nykyisinkin täysistuntoja. Myös eri seuroilla tai yhdistyksillä saattaa olla täysistuntoja. 1800-luvulla tapana oli puhua myös senaatin täysistunnoista, jolla nykyisin tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistuntoja.
Eduskuntakieleen...
Asiaa on kysytty palvelussa aiemminkin, ja löydät vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-riikka-nimen-alkupera?language_co…
Lyhyesti: nimi on lyhenne Fredrika-nimestä, joka puolestaan on naispuolinen vastine Fredrik-nimelle. Fredrik tarkoittaa rauhan ruhtinasta.
Etunimiin ja niiden historiaan voi tutustua esim. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan avulla.
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta ei ole olemassa...
Suomalaiset juristit ovat julkaisseet yllättävän niukasti muistelmia, joissa keskityttäisiin nimenomaan juristin uraan. Alla on listattu joitakin kirjoja, jotka saattaisivat sopia tarkoitukseen.
Aurejärvi, Erkki. Kovaa peliä (Into, 2013) tai Kovempaa peliä (Into, 2022)
Honka, Olavi. Muistelmia ja mielipiteitä (WSOY, 1972)
Kahri, Tapani. Viheltääkö pilli?: työmarkkinamiehen muistelmat (Otava, 2001)
Koskinen, Pirkko K., Ernamo, Timo & Hovi, Sanna-Mari. Illallisella Pirkko K. Koskinen (WSOY, 2012)
Laatunen, Lasse. Kolmikannan kulisseissa (Art House, 2017)
Reini, Jorma & Pietiäinen, Jukka-Pekka. Pispalasta Bulevardille (Edita, 1996)
Lisäksi Juristiuutiset-lehden artikkeleista voi olla hyötyä.
