Kyseessä on varmaankin Taina Leinon Älä unohda minua -kirja. Se on ilmestynyt Vitalen kustantamana tänä vuonna (2024). Kirjaa on tilattu myös Kyytikirjastoihin ja siihen voi jo tehdä varauksen: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1549560 Taina Leinoa on haastateltu ainakin Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmassa, joka ilmestyy Radio Suomessa. https://areena.yle.fi/1-68529995
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että...
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Pilsneri on otollinen terminologisen hämmennyksen aihe siksi, että sana tulee pilseniläistä olutta tai oluttyyppiä merkitsevästä saksankielisestä sanasta Pils(e)ner, joka pohjautuu tšekkiläisen panimokaupungin Plzeňin (saksaksi Pilsen) nimeen, mutta meillä se kuitenkin on puhekielessä jo 30-luvulla tunnettu tavallisen ensimmäisen veroluokan oluen (ykkösoluen) synonyyminä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja). Sittemmin se on vakiintunut vastaavaan käyttöön myös virallisissa yhteyksissä – esimerkiksi Alkoholikysymys-lehti puhuu vuonna 1960 "I luokan oluesta, pilsneristä". Aidossa pilseniläisessä oluessa alkoholia on noin 5 painoprosenttia, mutta kieltolain kumoamisen jälkeisistä...
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Homoseksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden joukosta esimerkiksi seuraavat teokset saattaisivat tarjota jonkinlaista valaistusta asiaan:Melanko, Valdemar, Puistohomot : raportti Helsingin 1960-luvun homokulttuuristaSateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa
Voisiko kyseessä olla Mika Aaltosen ja Titi Heikkilän Tarinoiden voima : miten yritykset hyödyntävät tarinoita? Kirja tosin on julkaistu vuonna 2003 ja liittyy lähinnä kerronnan menetelmiin erilaisissa organisaatioissa, mutta käsittelee tarinoita, nimessä on sana voima ja kannessa on kuvattuna nuotio.Vaara-kirjastot: Tarinoiden voima
En löytänyt mitään tutkimusta, jossa asia olisi perinpohjin todettu, joten maallikkona en voi sanoa varmasti.Voisimme lähteä siitä, että alun perin sanomalehtipaperia ei ole tarkoitettu olemaan kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, mutta sinänsä sanomalehdessä ei ole myrkyllisiä aineita. "Sanomalehti on painettu coldset offset-painomenetelmällä, joka on tyypillinen sanomalehtien valmistuksessa. Painoväri sisältää sekä mineraali- että kasviöljyä, ja se on sekoitus erityyppisiä offset-värejä. --- Käytetyssä paperissa on 60% kierrätyskuitua (eli kierrätetystä paperista tehtyä massaa), 35% ensikuitua (eli mekaanista massaa) ja 5% täyteaineita (eli kivimäistä ainesta)". (VTT 2010). Tässä palvelussa on vastattu kysymykseen lehtien painovärien...
Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin TV:ssä on...
Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://vaski....
Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksiin voi tutustua arkistossamme. Siellä on kysymyksiä ja vastauksia palvelumme alkuajoista saakka eli vuodelta 1999. Tutkimalla niitä näyttää kyllä siltä, että meiltä on kysytty aika samantyyppisiä kysymyksiä ihan palvelun alkuajoista saakka. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastataankin vain tietopalvelukysymyksiin, meidän tehtävämme on opastaa tiedonhakijaa oikeiden lähteiden äärelle, joten palvelumme ei ole muuttunut Kysy.fi:n lakkauttamisen myötä juurikaan. Keskustelutyyppiset kysyjät on ohjattu keskustelupalstoille ja meidän palveluperiaatteemme on pidetty kirjastoammattilaisten työhön ja ammattitaitoon rajattuna. Lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta löytyy infosta, https://www...
Kielikello-lehdessä on artikkeli Puheesta kirjoitukseksi - Kielenhuoltoa eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Sen mukaan "Äänitystä alettiin käyttää tallennuksen apuna 1950-luvun alusta. Pikakirjoitusta käytettiin kuitenkin pöytäkirjan teossa aina 1980-luvulle tietokoneiden käyttöönottoon asti."Linkki artikkeliin https://www.kielikello.fi/-/puheesta-kirjoitukseksi-kielenhuoltoa-eduskunnan-poytakirjatoimistossa Teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia : Eduskunnan historiakomitea: [Olavi Salervo ... et. al.]. 10. osa 1, Eduskunnan järjestys- ja työmuodot 1907-1963 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.362093 sanotaan pöytäkirjojen kirjaamisesta näin: "Vuoden 1952 syksystä alkaen koneellisen äänestyksen kautta syntyneiden...
Kyllä, pystyt varata kirjan mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja valita noutopaikaksi haluamasi Vaski-kirjaston, kuten Perniön kirjaston. Kuljetus on maksutonta. Mene sivulle https://vaski.finna.fi, kirjaudu sisään, ja valitse haluamasi kirja. Saatavuustietojen yläpuolella oikealla on "Varaa teos" nappi, ja sitä painaessasi pystyt valita noutokirjaston.
Kirja Rooman 12. Orientalistikonferenssin artikkeleista löytyy useista Euroopan kirjastoista sekä englanniksi että ranskaksi. Esim. Göttingen yliopiston kirjastosta ja British Librarysta. Suomesta en löytänyt luetteloitua kirjan kappaletta, mutta Europeanan kautta teos löytyy digitoituna, https://www.europeana.eu/fi/search?page=1&view=grid&query=Twelfth%20Int…...
Suomalaiset, joilta on esitelmä mukana, ovat Otto Donner ("Über die Charakteristik der Ural-Altaischen sprachen und die typen des Sprachbaues", osa 2) ja Edvard Westermarck ("Sul culto dei santi nel Marocco", osa 3, nide 1).
Linkit Ranskan kansalliskirjastoon,
Osa 1: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k97609698
Osa 2: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k9680109j
Osa...
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Vuoden 1990 Suomen markan arvo vuonna 2023 on ollut euroissa 0,31 euroa, eli 175 000 markkaa on 54 136,73 euroa.
Tarkistin tämän Tilastokeskuksen laskurin avulla: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi) Sivulta löytyy myös lisätietoja, millä perustein laskuri arvon laskee.
Sivulta selviää myös, että vuoden 2024 eli kuluvan vuoden arvon mukaan laskeminen ei ole vielä mahdollista, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta sen päätyttyä.
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
