Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Porvoon kirjastojen kokoelmat löytyvät tosiaankin vain Helle-verkkokirjastosta. Venäjänkielisiä kirjoja hankitaan vuosittain jonkin verran, mutta suuremman valikoiman löydät Venäjänkielisestä kirjastosta.Kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat voivat käyttää Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelua maksuttomasti ja lainata venäjänkielisen kirjaston kirjoja, elokuvia tai puheäänitteitä.Lainaaminen tapahtuu käytännössä niin, että ensin ilmoittaudutaan Venäjänkielisen kirjaston kaukopalvelun asiakkaaksi. Tätä varten sinun täytyy käydä lähikirjastossasi, jossa täytetään ilmoittautumislomake yhdessä kirjaston virkailijan kanssa. Liittymistä varten tarvitset henkilöllisyystodistuksen, eli ota se mukaasi!Liittymisen jälkeen sinulle tehdään...
Voisikohan kyseessä olla Dick Brielin Tacho-kasvin arvoitus?https://www.goodreads.com/book/show/25520796-tacho-kasvin-arvoitusPiirrostyyli on samantapaista kuin Tinteissä.
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Otollisin kanava lukuvinkkejä kaipaavalle on Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin? -palvelu, josta saa omien toiveiden mukaan räätälöityjä kirjasuosituksia.Toivomukset voi esittää oheisella kaavakkeella: E-lomake - Mitä lukisin? (tampere.fi)Omasta puolestani tarjoan Selja Ahavan kirjaa Nainen joka rakasti hyönteisiä.
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi kirjaa Helmet Finnasta enkä muualtakaan netistä. Joitakin kesäisiä Sisters Club -kirjoja löysin Helmet-haulla, mutta mikään niistä ei ole alun perin suomeksi kirjoitettu, joten epäilen, että niissä kerrottaisiin mökkeilystä Virossa. Jos kirjassa tapahtuva mökkeily on voinut sijoittua johonkin muualle kuin Viroon, siinä tapauksessa ehkä toinen näistä kirjoista voisi olla etsimäsi:K.S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä (linkki Helmet Finnaan)C.J. Anders: Viettelysten viikonloppu (linkki Helmet Finnaan)Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä kirjasta on kyse?
Emme pysty arvioimaan kolikkoja, postimerkkejä, mitaleja tai tauluja emmekä välttämättä tunnistamaan taiteilijaa. Näissäkin kysymyksissä tarjoamme lähteitä ja palveluja, joiden puoleen kysyjän kannattaa itse kääntyä. Tässä tapauksessa suosittelen kääntymään Suomen Numismaattisen Yhdistyksen puoleen, heiltä löytynee tarvittavaa ammattitaitoa kysymykseenne vastaamiseksi. Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Osoitetietoja julkaistiin puhelinluetteloissa. Vanhoja puhelinluetteloja on säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa niukasti ja hajanaisesti, Helsingin kaupunginkirjastosta kuitenkin löytyy Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1987.
Tässä löytämiäni tietokirjoja ja romaaneja Amerikan siirtolaisuudesta ja matkustamisesta 1900-luvun alussa. Tietokirjoja:Reino Kero: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan https://finna.fi/Record/anders.909072?sid=4730208241Reino Kero: Migration from Finland to North America in the years between the United States Civil War and the First World War https://finna.fi/Record/luc.991505853806246?sid=4730208457Armas K. E. Holmio: Michiganin suomalaisten historia https://finna.fi/Record/helle.1392854?sid=4730209123Hans Norman: Transatlantic connections : Nordic migration to the New World after 1800 https://finna.fi/Record/helka.99501373506253?sid=4730209897Sakari Saaritsa: Työväki maahanmuuttajana https://finna.fi/...
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Vuonna 1978 julkaistussa Martti Ulkuniemen kirjassa Vaasan kauppakorkeakoulu 1959-1968, 1968-1978 on kerrottu korkeakoulun taloudesta. Kirjassa on kaavio korkeakoulun kuluista ja tuotoista v. 1968-1977. Taulukosta näkyy, että tuotoista kertyi v. 1968 lukukausimaksuina 36 750 markkaa, v. 1969 lukukausimaksujen osuus tuotoista oli 105 900 mk, vuonna 1970 172 936 mk, v.1971 217 656 mk ja v.1972 229 353 mk.Kirjasta selviää, että ensimmäisen lukuvuoden alkaessa syksyllä 1968 Vaasan kauppakorkeakouluun haki 1532 henkilöä. Opiskelun aloitti ekonomilinjalla 89 ja kirjeenvaihtajalinjalla 60 eli yhteensä 149 henkilöä. Vuonna 1969 vastaavat luvut olivat 90 ja 58 , yht. 148 henkilöä, vuonna 1970 89 ja 61, yht. 150 henkilöä, v. 1971 89 ja 61, yht. 150...
Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Valtakunnallisen E-kirjaston verkkosivuilla ohjeistetaan näin: "Ensimmäisellä kerralla E-kirjasto-sovellukseen pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sovelluksen asetukset-kohdassa voi ottaa käyttöön pääsyavaimen/avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Tietoturvasyistä sovellus kirjautuu automaattisesti välillä ulos ja aika riippuu laitteesta. Nyt myös Android-laitteille voi luoda pääsyavaimen. Luo pääsyavain sovelluksen asetuksissa kohdassa "rekisteröi pääsyavain"."E-kirjasto-sovelluksessa on ollut haasteita pääsyavaimen rekisteröinnin osalta, mutta sovelluksen viimeisimmän päivityksen ansiosta sen pitäisi nyt onnistua helpommin...
Säkeet ovat ruotsalaisen virsirunoilijan Lina Sandellin. Suomennos sisältyy evankeliseen laulukirjaan Siionin kannel. Vuoden 1910 laitoksessa se alkaa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen, ja riemuinen on joka puoli" (322), vuoden 1961 uudistetussa laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja riemukas sen joka puoli" (436) , vuoden 1999 laitoksessa "Kun nuoruuden aika on ruusuinen / ja onnelliselta se näyttää, -- " (298). Alkuperäinen suomennos on Emanuel Tammisen, 1999 julkaistu uudistettu suomennos Eija Harmasen. Vuoden 1961 laitokseen laulujen kieliasun nykyaikaistamisesta vastaavien nimiä ei erikseen mainita.
