Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä...
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Kirjastokorttia ei voi tilata internetin kautta, koska vastaanottaessaan kirjastokortin asiakas allekirjoittaa sen ja näin sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Kirjastokortin saa siis vain käymällä kirjastossa.
Ihan ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle annettu uusi kortti yleensä maksaa, esim. Seitti-kirjastoissa 3 euroa.
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mirko-nimestä on kaksi selitystä. Toisen mukaan se on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslav, jossa alkuosa merkitsee rauhaa ja loppu kunniakasta, maineikasta, kuuluisaa. Toisen selityksen mukaan Mirko on muunnos pyhimysnimestä Emmerich, josta meille on saatu etunimi Emerik.
Almanakkaan lisätään nimi, kun 1900-luvun alusta samaa nimeä on annettu n. tuhannelle suomalaiselle, joten Mirkolla ei ole omaa nimipäivää.
Nimipalvelusta löytyy nimien lukumäärät: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999 ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989
J.D.Robbin Eve Dallas-kirjat löytyvät julkaisujärjestyksessä verkko-osoitteesta http://jdrobb.com/books/quick.html
Kirjoista on suomennettu tähän mennessä (päivitetty 23.08.2010):
Alaston kuolema (Naked in death). 2004.
Maineikas kuollessaan (Glory in death). 2005.
Kuoleman ikuistama (Immortal in death). 2005.
Kuoleman enkeli, 2009
Kuoleman riitit, 2008 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Kuoleman hurmio, 2006
Englanniksi Eve Dallas-kirjoja vuoteen 2010 mennessä on ilmestynyt 30.
Helmet -aineistotietokannasta http://www.helmet.fi saa J.D. Robbin erikieliset versiot esiin sanahaulla valitsemalla hakusanaksi a:robb, j.d., aineistoksi kirjat ja kieleksi haluttu kieli.
Ettone, ettonet, ettana, ettane on tarkoittanut aterian jälkeistä ruokalepoa. "Ettone" on itämurretta, ja sen kantasanana on vanha germaaninen lainasana "eta", josta puolestaan johdetaaan ruotsin kielen "äta". Lähde: Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1. (1992).
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Teosta ei löydy Fennicasta, http://fennica.linneanet.fi/ . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
