Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...
Useimmiten tällaisten ikiaikaisten fraasien ja sanontojen perimmäistä alkujuurta on vaikeaa tai mahdotonta selvittää - toisin kuin "lentävien lauseiden", jotka taas yleensä ovat selkeästi suoria sitaatteja joltakulta. Myöskään tämän lehmälausahduksen alkuperä ei selviä käytettävissäni olevista lähteistä. Maaseutuympäristössähän ilmaus lienee syntynyt, mutta hakuteokset eivät kerro kuka ensimmäisenä on keksinyt käyttää kyseistä konkreettista ongelmaa kuvaamaan abstraktimpaa tilannetta. Sanonta itsessään kyllä tuntuu kertovan sen, että itse kukin rientää kärkkäämmin pelastamaan pinteestä omaa lehmäänsä kuin naapurin lehmää.
Erkki Karin teos "Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja" kertoo vain ilmauksen merkityksen: oma etu kysymyksessä...
Kiukaan sähkönkulutukseen vaikuttavat useat tekijät mm. saunan koko, eristys, pintamateriaalit sekä ilmanvaihto. Sähkönkulutuksesta yli puolet kuluu esilämmitykseen ja loput lämmön ylläpitämiseen saunomisen aikana. Suositeltava saunomislämpötila on 70-80 astetta. 100 asteen lämpötilassa sähkönkulutus lisääntyy 20-30 prosenttia.
Sähkölaitteen kulutuksen voi laskea kertomalla laitteen tehon käyttöajalla.
1 kW x 1 h = 1 kWh
teho käyttöaika kulutus
Laitteen käyttökustannus saadaan selville kertomalla sähkönkulutus kilowattitunnin hinnalla eli
1 kWh x 7,5 snt/kWh = 7,5 snt
kulutus sähkön hinta käyttökustannus
Eli 6kWh kiukaan lämmitys lasketaan kertomalla 6 x 2= 12 ja kertomalla 12 x...
Toisistaan riippumattomia Ståhlberg-sukuja on runsaasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Mahdollista on, että kyseessä on ns. sotilasnimi, joka annettiin alkuaan merkittäessä miehiä sotaväen luetteloihin. Tähän viittaa nimen loppu -berg 'vuori'. On myös helppo ajatella, että nimen alku ståhl- (nykyruotsin oikeinkirjoituksessa stål-) 'teräs' viittaa sotilasmaailmassa arvostettuihin ominaisuuksiin.
Stål/stål on yhteistä germaanista sanastoa, esim. nykysaksan kielessä Stahl, nykyenglannissa steel. Lainana sana on siirtynyt myös germaanisen kieliperheen ulkopuolelle, esim. venäjän samaa merkitsevä сталь/stal'.
Berg on samoin yleinen germaaninen sana, esim. saksan Berg 'vuori', englannin barrow 'hautakumpu'. Sana voidaan palauttaa edelleen...
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Tässä Agricolan linkki 1920-lukuun:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen.
Viimemainittu kertoo, että mm. vuonna 1923 yli 200 johtavaa kommunistia pidätettiin, heidän joukossaan kaikki 27 kansanedustajaa. Myös säännölliset radiolähetykset alkoivat kyseisenä vuonna....
Kaikkia luonnonkuituja ja -tekstiilejä voi yrittää värjätä luonnonväreillä ja tekokuiduistakin osaa. Pellavakangasta ja -lankaa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa värjätä kotikonstein ja luonnonväreillä. Tulos voi myös olla hailakampi kuin esim. villakangasta värjättäessä.
Internetistä löytyi keskusteluketju pellavakankaan värjäyksestä luonnonväreillä:
http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=5&t=23721&start=0&st=0&sk=t…
jonka neuvoissa suositellaan käytettäväksi paljon puretusaineita sekä pellavan käsittelyä lipeällä ennen värjäämistä.
Purettamisella tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä metallisuoloilla. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös...
Lapin yliopiston Taide- ja kulttuuriopintojen laitoksen (TaKu, http://www.ulapland.fi/?Deptid=17142 ) koulutusohjelmiin sisältyy keramiikan opintoja.
Ammattiopisto Lappian Tervolan yksikössä (http://www.edu.llai.fi/nettimetku/tervola/terv.htm ) voi suorittaa keramiikkaopintoja. Myös Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston (http://www.pio.fi/sivu/fi/pio/ ) artesaaniopintojen yhtenä osana opiskellaan keramiikkaa.
Keramiikkaa voi opiskella myös mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
- Kuopion Muotoiluakatemia (http://www.designkuopio.fi/ )
- Taideteollinen korkeakoulu (http://www.taik.fi/osastot/muotoilu/muotoilun_osaston_koulutusohjelmat/… )
- Forssan ammatti-instituutti (http://www.fai.fi/portal/koulutusalat/kulttuuriala/kasi-_ja_taideteolli...
Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri kertoo, että Rasmus tulee sanasta Erasmus, joka tarkoittaa kreikan kielessä "rakastettava". ”kaivattu”. Almanakassa nimi on Diocletianoksen vainoissa 300-luvun alussa surmatun, legendan mukaan Syyrian Antiokian piispan Pyhän Erasmuksen muistona. Katolisessa kirkossa hänet on luettu yhdeksi neljästätoista ns. hädässä auttajasta, joiden puoleen käännytään varsinkin sairauksien ja tapaturmien sattuessa. Erasmus on ollut erityisesti merenkulkijoiden suojelija. Rasmuksen nimipäivä on 24.10.
Roope, myös Roopertti on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
Nykysuomen sanakirjan mukaan rova tarkoittaa kivikkoa, kivikkoista ja harvametsäistä, Pohjois-Suomessa myös korkeaa maata. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja mainitsee muun muassa "rova metsän laidassa" ja "kivisen rovan päällä oli riihi". Geologisessa sanastossa rova merkitsee myös ahtojäiden muodostamaa röykkiötä.
Lähde: Nykysuomen sanakirjan yhdeksäs painos, osat 3 ja 4 (L-R), Wsoy, 1985
Terhi-nimi juontuu runollisesta sumua tai utua tarkoittavasta sanasta terhen.
Kustaa Vilkuna kertoo Etunimet-kirjassaan Terhi-nimen alkuperästä seuraavaa: Terhi ja pitempi Terhikki pohjautuvat Kalevalaan, jossa Terhenetär eli Terhenneiti seuloo utua. Terhiä ehdotettiin nimeksi ensimmäisen kerran v. 1879. Almanakkaan Terhi tuli vuonna 1950, Terhikki jo 1929.
Taivaannaula ry:n (muinaiseen suomalaiseen pakanuuteen pohjautuvaa suomenuskoa edistävä yhdistys) nettisivuilla kerrotaan Terhenneidistä: "Terhikki, Terhenneiti, Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on...
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Nilà-nimeä ei mainita kirjaston etunimioppaissa. Ainoastaan kirjassa Valitse nimi lapselle kerrotaan nimen olevan saamelainen. Tosin a-kirjaimen päällä oleva heittomerkki on toisinpäin eli näin: á.
`-merkkiä ei saamen kielen oppaissa mainita. Toisin päin oleva merkki eli ´ lausutaan saamen kieleen murteesta riippuen joko kuten suomen kielen aa tai ää.
Etunimioppaissa (mm. Vilkuna, Etunimet) on saamelaiset nimet Nilla ja Niila, joiden kerrotaan olevan saamelaiset vastineet Nikolaukselle ja suomalaiselle Niilolle. Muualla kuin Lapissa Nillaa pidetään useimmiten naisennimenä.
Koko runoteosta ei ole suomennettu. Kulttuurivihkot-lehdessä (5/2001) on Markus Långin artikkeli Charles Dodgsonista eli Lewis Carrollsista. Siinä Lång suomentaa runon nimen (Härmiöjahti) ja muutamia säkeistöjä. Artikkeli on myös netitse luettavissa:
http://www.elisanet.fi/mlang/lewis/carroll-essee.html
Runon nimi on suomennettu myös Markus Långin kääntämään kirjaan Kirjeitä lapsiystävälle.
Orvokki Autiosta on tosiaan kysytty aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistostamme. Valitettavasti nuo aikanaan linkitetyt nettisivut eivät enää ole löydettävissä.
Kuten vastauksissa kerrottiin Orvokki Autiosta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990,
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon,
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, (Huom! ei enää uusimassa vuoden 2000 painoksessa)
Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987
Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985.
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-...
"Mustia leopardeja kutsutaan panttereiksi - sekä täplikäs leopardi että musta pantteri ovat siis sama eläinlaji, mutta kyse on vain saman eläinlajin erilaisista värimuodoista." Tämä tieto löytyi sivustolta, jossa on vielä lisää tietoa ja valokuvia:http://www.tunturisusi.com/kissat/pantteri.htm .
Wikipedia on yhteisöllinen palvelu, eli sinne pääsee kommentoimaan tekstejä. Kannattaa siis kirjoittaa mielipiteensä suoraan Wikipediaan.
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
