Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Valitettavasti kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista ei löydy tietoa sukunimestä Färlin. Myöskään internetistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Ruotsissa Färlin-nimisiä näyttäisi olevan 132 (http://namntips.se/efternamn/Färlin/), Suomessa puolestaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 64 (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Kyselin myös hyvin ruotsia ja norjaa osaavalta kollegalta, mistä ruotsinkielisestä sanasta Färlin voisi olla muunnos, mutta emme keksineet ratkaisua.
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi...
Mihin voin viedä vanhat kirjat -kysymykseen on vastattu esim. Suomen keräystuotteen sivulla http://www.suomenkeraystuote.fi/fi/lajittelu/usein-kysytyt-kysymykset. Siellä ja myös Kierrätysinfossa http://www.kierratys.info/laji_paperi.php kerrotaan, että kirjat ilman kansia voi laittaa paperinkeräykseen. Jyväskylän kaupungin jätehuollon sivulla http://www.jyvaskyla.fi/jate/kodinjatteet/paperi sanotaan myös, että pehmeäkantisia kirjoja voi laittaa paperinkeräyksen. Kannet (ja kirjat kansineen, jos niitä ei irroteta) ovat paikkakunnasta riippuen energia- tai sekajätettä.
Suomen väestön lukumäärä on 31.12.2010:
1) 0-29 vuotiaita 1 893 604,
2) 50+ v. 2 101 718,
3) 60+ v. 1 342 753,
4) 70+ v. 659 044,
5) 80+ 255 912 ja
6) 90+ v. 34 303 henkilöä.
Suomen väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
Teoksen suomennoksesta ei ole vielä tietoa. Alkuteos Inheritance ilmestyi 8. marraskuuta Yhdysvalloissa. Ainakaan Paolinin suomalaisen kustantajan Tammen kevään 2012 kirjoissa sitä ei vielä ole mainittu. Aiemmat osat ovat tulleet suomeksi yli puoli vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen.
http://www.tammi.fi/naytesivut/ISBN/Tammenterho2012kevat/
Ylä-Vuoksi-lehden vanhat numerot löytyvät Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista mikrofilmattuina. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston tallennepalveluun, jos haluat tilata kopioita lehden kyseisestä numerosta tai sen joistakin sivuista. Yhteystiedot ja mm. kopioiden hinnat löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Vanhala puhuu hämäläismurretta ja paljon myös kirjakieltä siteeratessaan propagandalauseita. Pro gradu -tutkielma Heino Ylikoski, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan puhutun ielen funktioita tutkii Linnan teoksen kieltä ja murteiden sekä kirjakielen välisiä suhteita ja tehtäviä teoksen sisällössä. Vanhalan kieltä käsitellään mm. sivulla 26. Tässä linkki graduun, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_j… .
Vanhalan taustasta ei kerrota Tuntemattomassa sotilaassa. Kirjailija kuvaa häntä ensimmäisen kerran näin "hän oli hiljainen, lihava poika, joka harvoin otti osaa kesukusteluun siitä huolimatta, että hänestä selvästi näkyi, ettähän mielellään olisi sen tehnyt." Vanhalan alkuperä tunnistetaan vain murteesta,...
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…...
Pinninkadun eteläosa, joka siirtyy yliopiston kohdalla rautatien varteen eikä jatku enää muun Pinninkadun linjassa, on nimetty Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992. Pinninkadun nimiaihe on Viinikanojan varressa sijainnut Otavalan pellavankehruukoulu eli "spinni". Tämän vuoksi otettiin käyttöön sama aihe nimettäessä Pinninkadun jatketta.
Toukokuussa 2001 Kehruukoulunkadun liikenne siirtyi uudelle Ratapihankadun osuudelle ja Kanslerinrinteeseen. Vaikka Kehruukoulunkatu on edelleen olemassa postiosoitteena, tämän jälkeen julkaistuissa kartoissa Kalevantien ja Viinikankadun välillä näkyvät vain Kanslerinrinne ja Ratapihankatu.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
"Kehruukoulunkadun liikenne uudelle...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
