Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Tämän Pedro Paulin laulun "Mujer" ovat Rauni Koudan suomenkielisiin sanoihin "Nainen" levyttäneet Kari Tapion lisäksi ainakin Einö Grön, Juhani Markola, Tuomo Salmi, Esko Rahkonen, Eila Pienimäki, Matti Tapani, Kari Hautasaari, Markku Suominen ja Rainer Nyman.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
Tästä perinnesävelmästä, jonka alkuperäinen nimi lienee Krinitsa, on paljon erilaisia nuotinnoksia, mutta ilmeisesti vain yksi sovitettuna sekakuorolle.
Tämä sovitus löytyy Urpo Rauhalan toimittamasta Harri Nemlanderin kokoelmasta "Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle" (Nurmijärven musiikkiopisto, 1998) nimellä Krinjitsa. Tämä nuotti löytyy ainakin Nurmijärven pääkirjaston kotiseutukokoelmasta, mutta koska sitä ei lainata, täytyy käydä paikan päällä tai pyytää kopiota. Kirjaston puhelinnumero on 040 317 2500 ja sähköpostiosoite kirjasto@nurmijarvi.fi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymykseen, joka liittyy tähän kirjasarjaan on vastattu vuonna 2010 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalla seuraavasti:
"Sarjan nimi on ”Suomen rintamamiehet 1939-45”. Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan tuota Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemaa sarjaa on ilmestynyt vuosina 1972–80 yhteensä 21 osaa, joista viimeinen on täydennysosa. Vuosina 1983–91 sellaiset kustantajat kuin Eita, Teospiste ja Kirjaveteraanit julkaisivat sarjaan vielä kymmenen täydennysosaa. (Osien divisioonat löytyvät myös Fennicasta..)
Luulisin, että varmaan täydennysosissa on hyödynnetty samaa aineistoa kuin Etelä-Suomen kustannuksen julkaisemissa osissa, vaikka tarkempaa tietoa en aiheesta löytänytkään. Muutenkaan...
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
meille Keskiskirjastoihin pitää ottaa oma kortti, ainakin nykykäytännön mukaan. Eli voit ottaa kortin mistä tahansa keskikirjastojärjestelmään kuuluvasta kirjastosta https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kirjastot;jsessionid=1D6D8D9E54… , ja se toimii tämän jälkeen tuon listauksen mukaisissa kunnissa.
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
Jason Lewisin trilogian ensimmäiselle osalle "Tummat vedet : {lihasvoimin maailman ympäri}" (Basam Books, 2013) ei toistaiseksi ole ilmestynyt jatko-osaa suomeksi. Kansallisbibliografiassa ei ainakaan vielä ole ennakkotietoa seuraavan suomennetun osan ilmestymisestä, eikä kustantajalta vielä osattu sanoa, tuleeko trilogialle jatkoa.
Trilogian ensimmäinen osa "The Expedition, Dark Waters: True Story of the First Human-Powered Circumnavigation of the Earth" ilmestyi vuonna 2012. Toinen osa "The Expedition, The Seed Buried Deep" on ilmestynyt vuonna 2013. Kolmannesta osasta ei toistaiseksi löydy julkaisutietoja, mutta kustantajan sivuilla mainitaan trilogian kolmas osa "The Expedition, To the Brink" (2014).
https://fennica.linneanet.fi/vwebv...
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja...
Viittauksia Reitalan omistamaan vaatekauppaan en löydä mistään, mutta samaisen suvun aloittama mattokauppa perustettiin Viipurissa jo vuonna 1935. Aikaisimman merkinnän Turun alueella sijaitsevasta Reitalan matto- ja kotiteollisuusliikkeestä löysin vuoden 1942–43 puhelinluettelosta. Tällöin liike sijaitsi Yliopistonkadulla, Turun keskustassa. Vuoden 1957 puhelinluettelosta yritys löytyy Reitalan kauppayhtiön (matto- ja vuodevaatteet) nimellä. Tällöin liikkeitä oli jo kaksi; Yliopiston-kadun lisäksi toinen löytyi Brahenkatu 14:sta. Puhelinluettelosta löytyy myös Reitala ja K:nit matto- ja patjavalmistamo, joka oli osa samaista yritystä. Viimeisin sijainti yritykselle oli Voimakatu 15 (Itäharju), johon löytyy viittauksia jo ainakin 1980-...
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
