Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Alkukielisen Vanhan testamentin ja hepreankielisen Uuden testamentin käännöksen (erik. Luuk. 24:23) perusteella näyttää siltä, että tyypillisen tapa ilmaista tämä pääsiäisteksti olisi חי הוא hay/haj hu ’Elävä on hän’. (Naisesta puhuttaisiin חיה היא hayya/hajja hi). Sanat voisivat olla myös toisessa järjestyksessä. (Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle).
Informaatikko Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta antoi seuraavan vastauksen tähän kysymykseen:
Valkovenäjä-nimen alkuperästä on monia versioita. Esimerkiksi keskiajalla ilmansuunnilla oli omat värit. Valkoinen tarkoitti Venäjän länsiosaa.
Ei ole yhtä keskeistä selitystä.
XY-XVI alkaen territoriota on nimitetty Valko-Venäjäksi.
Vuodesta 1991 alkaen Valkovenäjän virallinen nimi on ollut Respublika Belarus / The Republic
of Belarus tai lyhyesti Belarus .
Sana Belarus on sanasanainen käännös valkovenäjästä.
Runon käännöksiä löytyy SKS:n sivustosta https://editiot.finlit.fi/exist/apps/tuttuni/kaannokset.html
Seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
https://www.parkkinen.org/acerbi.html
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
HENRIIKKA (Henriika, ruots. Henrika) on naispuolinen vastine Henrikille (Heikille). Henrik on tullut Suomeen skandinaavista tietä muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich (ehkä haim 'koti, talo' + rich 'rikas, mahtava'). Henriikasta itsenäisiksi nimiksi ovat kehittyneet Riikka, Riika, Henna ja Henni. INKERI on vanha suomalainen asu muinaisskandinaavisesta Ingifridh-nimestä, jonka myöhempiä muunnelmia ovat Ingrid ja Inger. Ingifridh on yhdistelmä Ing-jumalasta ja sanasta (f)rid 'kaunis'. Inkeri-nimi on vanhastaan käytetty. Tunnetaan keskiaikainen balladi Inkerin virsi ja toisaalta vanhoja paikannimiä: Inkere, Inkeroinen, Inkerinmaa. LÄHDE: ///Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005///. Nimien yleisyydestä Väestörekisterin sivu...
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Käänös on Pentti Saarikosken (Otava, 1984). Aapo Junkolalta löytyy seuraava samansisältöinen suomennos: Jalkamiehiä toiset, jotkut laivamerta tai ratsujoukkoja päällä mustan maan kauneimmaksi näkevät, minä sen, jota rakastan. (Tampereen Yliopistopaino Oy, 2000)
Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Virallisesti Suomen ensimmäisenä avointen ovien kerhona pidetään nuorisokahvilaa, joka perustettiin v. 1957 Helsingin Siltasaarenkadulle. Ilmeisesti ainakin Raisiossa oli avoin toiminta aloitettu ennen sitä. Jo v.1948 siirtyi Helsingin Nuorisotyölautakunnan alaisuuteen Mäkelänkadulla sijainnut Mäkelän kerhokeskus, jossa järjestettiin kerhotoimintaa Käpylän lapsille ja nuorille. Järjestöillä oli jo ennen kunnallista nuorisotoimea tämäntyyppisiä toimintamuotoja.
Nämä tiedot olivat teoksista Nuorisossa tulevaisuus (Juha Nieminen 1995) sekä Stadi ja sen nuoret (Kirsi Ilves 1998). Nämä kirjat ja muuta tietoa nuorisotyön historiasta löytyy runsaasti Nuorisotiedon kirjastosta. Esim. nuorisotaloja koskevaa tietoa voi selata kirjaston...
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Kyllä saa. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom)
Setelin arvo on paljonkin kiinni mm siitä minkä kuntoinen. Näissä asoissa pitäisi kääntyä rahaliikkeen puolen arviointia varten.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 ilmoitetaan että 1000 markan seteli vuodesta 1955 on ilmestynyt neljällä eri vesileimalla ja hintahaarukka on vesileimasta riippuen 5€-1000 €.
Jerry ja Jerri on sama nimi. Nimipäiväkin lienee sama. Kirjassa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimea, kirjoittanut Juri Nummelin ja Elina Teerijoki todetaan että Jero, Jeri ja Jerri oovat väännetty Jeromesta (Kreikan "pyhää nimeä tarkoittava etunimi) ja muunnos Jerrystä.
KIrjaa voi lukea tai lainata kirjastoissa.
Kuvia 1970-luvun muodista löydät Googlen kuvahausta hakusanoilla: fashion 70’s.
Suomenkielisiä kuvauksia 70-luvun muodista voit lukea mm. seuraavilta verkkosivuilta:
http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/nuoriso/70muoti1.htm
http://plaza.fi/ellit/tyylinmetsastajat/oppaat/kauneusihanteet-1960-70-…
Muodin historiasta on kirjastoissa saatavilla myös kirjallisuutta. Tässä muutama vihje 70-luvun muotia käsittelevistä kirjoista:
-Täältä tulee nuoriso!: 1950-79, toim. Kai Häggman, WSOY 2006
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1970s, Thames and Hudson 1997
-70s fashion/vintage fashion and beauty ads, ed. Jim Heimann, Taschen 2006
