Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Näistä kirjoista saattaisi olla iloa: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989), Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994,1998), Koskinen, Raija: Suomalaiset juhlat(1989). Mainittuja kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta voisi kysyä myös, ehkäpä otat yhteyttä ja / tai käyt paikan päällä. Yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 HKI, p. 09-13123271. Kotisivun osoite on http://www.finlit.fi/kirjasto/index.html ja sähköpostiosoite kirjasto@finlit.fi.
Berlitzin matkaopas-sarjaan kuuluu myös teos Maltasta sekä englanniksi että ruotsiksi: Gostelow, Martin: Malta. Berlitz.
Suomeksi matkailutietoa Maltasta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Chester, Carole: Malta ja Gozo. Lehtipuu, Timo-Pekka: Malta. Mäkelä, Juhani: Satunnainen matkailija mini-Euroopassa.
Myös internetistä löytyy useita Maltasta kertovia sivuja: Maltan matkailutoimiston sivuilta http://www.visitmalta.com/ löytyy tietoa myös suomeksi . Monikulttuurisen kirjaston maailma-sivuilta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm, valitse aakkosellisesta maahakemistosta Malta ja löydät useita sivuja.
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-...
Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Surfcity-lehden sivuilta löytyvät vuoden 1999 levyt (tammikuu 2000) popvuoden tilinpäätös ja Suomipopin 99 suurinta (marraskuu 1999) vuosituhannen merkittävät suomalaiset popparit. http://www.city.fi/pop/
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-ainestohausta http://www.libplussa.fi
voit selata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Valitse kohta monipuolinen haku, joka tarjoaa enemmän hakuvaihtoehtoja. Valitse hae teoksia ja julkaisuja joiden-kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoiksi valitse yhdistelmä seuraavista sanoista: yhtyeet, rock, Suomi, 1990-luku , muusikot, punk, historiikit. Tässä poimintoja aiheeseesi liittyvästä kirjallisuudesta.Tiimalasin santaa Eppu Normaalin tarina. Werner Söderström, 2000. Kostiainen, Pasi: Apulanta maalin alta...
Kirjastopalvelun julkaiseman "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" (1999) mukaan Afrikka-sarjan järjestys on seuraava: Kivihaukka ; Valkoiset miehet ; Leopardi kulkee yössä ; Polttava rannikko ; Vihan ja rakkauden perintö ; Palava maa.
Yhteen kuuluvat myös - vaikka ilman erityistä sarjan nimeä - seuraavassa järjestyksessä: Kun leijona metsästää ; Ukkosen kumu ; Petolinnut ; Monsuuni. "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat" on luettavissa kirjastoissa. Kysäisepä neuvontatiskiltä.
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
Kysymyksesi on erittäin laaja ja aiheesta löytyy paljon aineistoa, tässä joitakin:
Tietokirjallisuus: (luokassa 32.2, 30.12)
Söderling, Ismo: Perheitä meiltä ja muualta
Antikainen, Ari: Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta
Elävänä Euroopassa
Erkkilä, Jaana: Kaukana kotona
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä
Jaakkola, Magdalena: Maahanmuutto ja etniset asenteet
Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi?
Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä
Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä
Lindqvist, Sven: Rasismin vastustajia
Maahanmuuttajat : kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Nimeni ei ole pakolainen
Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen
Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan perilliset
Rinkinen, Terhi: Egomatka
Wahlström...
Avioehtosopimusta koskevaan kysymykseen on vastattu "Kysy kirjastonhoitajalta" -palstalla 18.1.2001. Voit etsiä vastauksen arkistosta asiasanalla avioehtosopimus.
Kirjastoissa on asiakirjaoppaita, joissa on malleja avioehtosopimuksen laatimiseksi. Tässä muutamia uusimpia:
Kivelä, Nordell : Jokaisen oikeustieto. Uusin painos on vuodelta 1999. Tässä kirjassa on myös yleistietoa avioehtosopimuksesta.
Ikonen, Kemppinen, Lounatvuori, Nikupaavola : Asiakirjamalleja. Uusin painos on vuodelta 1998.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on saatavana myös CD-ROM : Asiakirjamallisto - kodin juristi
Tarkista aineiston saatavuus aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Hiski-nimestä näin:
"Hiskia on Vanhan testamentin nimiä. Juudan kuningas Hiskia hallitsi 716-687 eKr. ja toteutti uudistuksia jumalanpalveluksen arvon kohottamiseksi, mm. murskasi epäjumalien patsaat. Nimi ei ole sisältynyt almanakkaan, muttei silti ole ollut lainkaan harvinainen. Yleisin muoto on Hiski, mutta myös Hiska, Hiskija, Kiia, Kiija ovat olleet käytössä."
Ortodoksisessa almanakassa Hiskin nimipäivä on ollut 2.3. Nimi merkitsee suomeksi "Minun voimani on Herra"
Arto Paasilinnan elämästä voit lukea esimerkiksi kirjasta Paasilinnat -sukukirja-lukukirja, joka löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta. Tietoa Arto Paasilinnasta löytyy myös internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Arto Paasilinnasta on kirjoitettu tietenkin myös lukuisia lehtiartikkeleita. Niitä voi hakea Aleksi-tietokannasta, johon pääset kirjastojen asiakastyöasemilta.
