Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Svenska Akademiens ordlista löytyy osoitteesta http://spraakdata.gu.se/saol/saol.html ja sanakirjaan pääsee ko.sivulla olevan Svenska akademiens orbok -linkin kohdalta.
Muita Internetissä olevia sanakirjoja löytyy esim. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta, luokista 88 ja 89 sekä tietosanakirjat ja hakuteokset luokassa 03 ja 04, osoite on http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Vuosikymmen ei täsmää, sillä ehdottamani teos on ilmestynyt suomeksi 1981 ja alkujaan saksaksi 1979, mutta muuten kuvaus sopii. Romaanin nimi on Papalagit: Samolaispäälikkö Tuiavii valkoisen miehn maailmassa. Tekijä on Tuiavii, samoalaispäällikkö.
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Kyse on ilmeisesti Antti Peipon vuonna 1972 valmistuneesta lyhytelokuvasta Viapori, http://www.ristojarvaseura.fi/viapori-suomenlinna-1972/. Valitettavasti elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista.
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Netistä löytyy paljon musiikkimateriaalia. Hyvä linkkikokoelma on mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat osoitteessa http://www.makupalat.fi . Valitsemalla kohdan "Musiikki" saat linkkejä eri sivuistoille, joista löytyy sekä ulkomaisten että kotimaisten artistien sanoituksia ja nuotteja. Myös erilaisten hakukoneiden, esim. Googlen http://www.google.com , kautta voit löytää haluamaasi materiaalia.
Ferlinin runo "Spörjer du, broder" löytyy Leo Saukkoriipin (kirjassa Kirjavin lyhdyin, runon nimi on Kysytkö veljeni)kääntämänä.
Ferlinin sanoin:
Utanför fångens förpestade rum
klarögda stjärnor glöda.
- Ser jag dem färdas i glitterskum
alla de stillsamma döda...
Saukkoriipi:
Suolaisen sellinkin ikkunasta
kirkassilmäinen tähti.
- Jossakin tuollako matkalla,
ne jotka täältä jo lähti?
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Kysymäsi kirja on tämä:
Rinne, Tiina
Luontoäidin lahjavakka--ideoita kotiin ja keittiöön
/Tiina Rinne, Marjaana Liukko, [kuvat ja piirrokset:Tiina Rinne]
Gummerus, [Helsinki], 2002, 94 s., kuv., 22 cm, sid.
ISBN=951-20-6099-X
Kirjakaupan sivulla (http://www.akateeminen.com) kirjasta todetaan mm:
"Onkireissut, marjaretket, kukkakedot, saunaillat, hellepäivät... Kesämuistot rakentuvat erilaisista asioista: tuoksuista, mauista, maisemista ja tunnelmista – tai jostakin, jota sai tehdä omin käsin. Vieläkö muistat, millaista oli pujottaa ahomansikoita heinänkorteen?
Suomalainen luonto tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ruoanlaiton ja käsityön harrastajille. Tämän kauniisti kuvitetun kirjan lähtökohtana ovat kotimaiset raaka-aineet ja...
Canto religioso löytyy partituurista
Tekijä: Melartin, Erkki, (säv.)
Nimeke: Kuusi helppoa kappaletta Op. 121/1-6, Violoncello & Piano - Violine & Piano - Trio
ISSN: M-042-08824-1
Tämän nuottijulkaisun luettelointitiedoissa kerrotaan:
Kokoelma on sävelletty sellolle ja viululle, mutta Melartin sovitti kappaleet myöhemmin myös viululle ja pianolle sekä pianotriolle. Tässä julkaisussa on partituuri sellolle ja pianolle sekä erilliset viulun ja sellon äänet, joten kappaleet voi esittää kaikilla Melartinin tarkoittamilla kokoonpanoilla.
Partituuri näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa Helsingin pääkirjastosta (luokka 786.33, puh. 31085701) ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta (luokka 78.73, puh. 83923583). Aivan ajantasaiset...
Robert Brobergin laulun Maria Theresa (myös muodossa Maria Therese) on äänittänyt Finntrio vuonna 1968. Sen on suomentanut Jyrki Lindström. Kappale on näillä levyillä: Finntrio–Hootenanny Trio Folk-Kansio ja Finntrio: Matkan varrelta. Tiedot löytyivät Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.htm
Folkkansio on lainattavissa Helsingissä Pääkirjaston varastossa sekä Kannelmäen kirjastossa.
Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
1. Luoti on vanha painomitta Ruotsissa ja Suomessa. 1 luoti (lod) = 1/32 naulaa elintarvikepainoa = 4 kvintiiniä = 13,3 g. 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g. 2. Hopeaseoksen hopeapitoisuuden mitta, 1/16 osa seoksesta. Täysiluotiseksi sanotaan 12/16 eli 750/1000 puhdasta hopeaa sisältävää eli 14 luodin hopeaa. Lähde: Otavan iso tietosanakirja, Viides osa, 1983. Joidenkin lähteiden mukaan sillä on mitattu mm. mausteita. Turun yliopiston sivuilta löytyy varsin kattava vanhojen mittojen muuntaja, josta löytyy runsaasti vanhoja mittayksiköitä ja jolla voi muuttaa "historiallisia" mittayksiköitä nykymitoiksi. Muuntajalla kääntyvät muun muassa kappalemitat, painomitat, pituusmitat, pinta-alat ja tilavuudet....
Italian käärmeitä voit käydä katselemassa alla olevassa osoiteessa
http://web.tiscali.it/giodic/reptilesamphibianspage.htm
Lisäkuvia saattaa löytyä osoitteesta
http://www.naturepix.com/galleries.asp?keyword=Amphibians
Jo vuonna 1954 Helsingin kaupunginvaltuustoon jätettiin aloitteita "maanalaisen joukkoliikenteen toteuttamisesta". Niin sanottu metrotoimikunta aloitti toimintansa jo 50-luvulla, mutta virallinen Metrotoimikunnan mietintö julkistettiin vasta vuonna 1963 ja rakentamispäätös tehtiin 1968. Koeradan rakennustyöt (välillä Herttoniemi-Roihuvuori) aloitettiin 1969.
Anekdoottina mainittakoon, että 1971 kohua herätti metron tunnus - yleisön suosikki iloinen pieni myyrä syrjäytettiin, ja kansalaisadressi myyrän puolesta keräsi yli 5000 nimeä.
Metroliikenne alkoi Itäkeskuksen ja Hakaniemen välillä 1.6.1982, ja Hakaniemen ja Rautatientorin välinen osuus otettiin käyttöön 1.7.1982. Varsinaisesti liikenne aloitettiin 2.8.1982, ja tällöin oli käytössä...
Suomen kirjailijat 1945-1980 -teoksen mukaan vuonna 1930 Tampereella syntyneellä Allan Tamlanderilla on tosiaan vain kaksi teosta: Pullot (1965) ja Vesitehtailijan ylösnousemus (1972).
Allan Tamlander löytyy Internetistäkin luetteloista: Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/ , Kirjasampo, http://www.kirjasampo.fi , Risingshadow http://www.risingshadow.fi/library?action=author&author_id=181 , joissa kaikissa on vain hänen syntymävuotensa, ei kuolinaikaa.
