Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Illiä ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Sana esiintyy ilmeisesti ainoastaan nimissä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan heprean Elias-nimi on saanut venäjän kielessä muodon Ilja, jonka pohjalta karjalaisilla on ollut myös muodot Ilja, Iljo, Illi, Illo, Iiliä, Illukka ja Illu. Pohjois-Pohjanmaan Illi-nimiä pidetään ortodoksiseen pyhimysnimeen Ilja pohjautuvina. Kannakselainen sukunimi Illi saattaa olla joko Ilja-nimestä peräisin tai sitten pohjautua skandinaaviseen henkilönnimeen Ille.
Rahan arvoa koskevia kysymyksiä tulee etätietopalveluun paljon. Aiempiin vastauksiin voit tutustua kirjoittamalla palvelun arkistoon http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "rahat". LASTU-tietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/orimattila/ löydät rahan arvoa käsittelevää kirjallisuutta esim. käyttämällä asiasanoja "rahat" ja "hinnat".
Rahan kunnolla on suuri merkitys sen arvoon. Seteleiden kohdalla mm. siitä löytyvien taitosten määrä vaikuttaa. Vuoden 1939 20 markan seteli lienee sen verran tavallinen, ettei sen arvo nouse kovinkaan suureksi. Hintaa voit yrittää tutkia esim. Suomen rahat arviohintoineen -kirjasta, mutta sen lopullisen arvon voi kertoa vain numismaatikko.
Bo Carpelanin teoksista kysymääsi sitaattia ei ole löytynyt. Vuoden 1960 Parnassossa (nro 6, s. 248) on Carpelanin artikkeli nimeltä Runon avoimuudesta. Siinä hän siteeraa vanhaa kiinalaista sananlaskua "miehestä joka ei mitään tiedä, on vuori pelkkä vuori, vesi pelkkää vettä ja puu pelkkä puu. Kun hän on saanut vähän opiskella ja oppia, ei vuori enää ole vuori, ei vesi enää vettä eikä puu enää puu. Mutta kun hänen ymmärryksensä on kypsynyt, on vuori jälleen vuori, vesi jälleen vettä ja puu jälleen puu."
Kyseessä on varmaankin Anna Taurialan satukirja Iltasatujen aarteet (Kirjalito 1984). Kirjassa on satu Roska-Joonaksesta, Prinsessa Jadehelmestä ja Pum-Tuukasta sekä 45 muuta satua. Yksi kappale näyttää vielä olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa, http://www.helmet.fi/ .
Kiitokset kuuluvat Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutille, jonka ylläpitämästä kokoelmatietokannasta tiedot löytyivät. Hakulomake on täällä: http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Tietoja kaatuneiden hautapaikoista on vaikeaa löytää. Yksi kaatuneista, Helmut Grollmus, on haudattu Helsinkiin Hietaniemeen (Valtonen 1991, s. 128). Useat ilmeisesti tuhoutuivat koneensa mukana. Lisätietoja löytyy teoksista:
Hannu Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2. 1991.
Hannu Valtonen: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6. 1997.
Tietoja voi myös yrittää etsiä saksalaisesta "hautapaikkarekisteristä" Gräbersuche Online (Gräbernachweis des Volksbundes Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V.)
http://www.volksbund.de/graebersuche/
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
"Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan:
Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta...
Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Suomen rahat arviohintoineen: keräilijän opas (2002) –teoksen mukaan vuoden 1921 markka ei ole hopeaa vaan nikkeliä. Hopeamarkkojen lyöminen päättyi sillä erää vuoteen 1915. Rahan kunnosta riippuen sen hinta näyttäisi vaihtelevan 0,50 - 5 euron välillä. Mistään erikoisesta merkistä leijonan jalan takana alan teokset eivät mainitse mitään.
Lisää tietoa rahoista ja niiden arvosta saa esim. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Hava Nagila löytyy suomennettuna Suuresta toivelaulukirjasta 10. Laulu nimeksi on annettu Tulkaa nyt kaikki, mutta nimeä näkee myös käännettynä Iloitkaa ja riemuitkaa.
Hevenu Shalom (Kaikki laulamaan) on suomeksi Suuressa toivelaulukirjassa 12. Sanat ovat Saukin.
Messiaanisella keskustelufoorumilla on Adon Hakavod -laulun sanoja ainakin osittain:
http://p3.foorumi.info/shalom/viewtopic.php?t=91
Jismechu hashamajim (Iloitkoot taivahat) -laulun suomenkielisiä sanoja ei onnistuttu (ainakaan toistaiseksi) löytämään.
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Elli-nimen alkuperästä on monia tulkintoja. Sitä voidaan pitää joko Helenan tai Eleonooran johdannaisena. Helena merkitsee kreikan kielellä "loistava", Eleonoora arabian kielellä "Jumala on valoni." Elli voi olla myös lempinimi monelle e-kirjaimella alkavalle naisen etunimelle. Nimi on vanha: se mainittiin jo 1882 kalenterissa. Suosioon vaikuttivat myös Juhani Ahon romaanit Papin tytär ja Papin rouva, joiden päähenkilö oli nimeltään Elli.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Topelius kirjoitti ruotsiksi. Hänen teoksensa kyllä käännettiin suomeksi, kääntäjinä mm. Juhani Aho ja Paavo Cajander.
Harhauttavaa Topeliuksen tapauksessa on, että hänestä on suomeksi usein käytetty etunimeä Sakari tai Sakarias, vaikka oikeasti hän oli Zacharias.
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Laulun nimi on Tuohinen sormus, sen on säveltänyt Matti Jurva ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Se löytyy Tauno Palon esittämänä esim. levyltä Palo, Tauno, Tunteiden Palo 40 rakastetuinta laulua. EMI 2002 Palo, Tauno, Unohtumattomat 1992. Sanat ovat Suuressa Toivelaulukirjassa, osassa 6 s.175.
