8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Meiltä ei ikävä kyllä kyseistä nuottia löydy. Koko maan tilanne näyttää myös yhtä huonolta. Koska koko maasta kyseistä kappaletta ei löydy kuin parilta CD-levyltä, on täysin mahdollista, ettei koko kappaletta ole edes julkaistu nuottina.
Olin itse juuri lukiossa tuolloin. Opettajien yleinen pukeutumistyyli oli siisti ja virallinen. Naisopettajilla oli yleensä päällään kävelypuku tai vastaava siisti leninki. Myös kapeat puolihameet olivat suosittuja ja usein sen kanssa valkoinen tai muun värinen paitapusero. Ulkotakit olivat pitkiä ulstereita, ns. siistejä takkeja.
Tukka lyhyt tai nutturalla pitkätukkaisilla. Miesopettajilla oli siistit puvut ja kauluspaidat. Hatut olivat "borsalino" mallisia ja miehetkin suosivat ulstereita ns. pitkiä siistejä takkeja. Näin ainakin Helsingissä, maaseudun opettajat varmaan ovat pukeutuneet erilailla.
Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjan mukaan nimen sisältö on epäselvä, mutta se muistuttaa äänteellisesti Sastamalan vanhan seurakunnan nimeä sekä Merikarvian ruotsinkielistä nimeä Sastmola. Saastamoisten alueita ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saastamoisista löytyy näiltä alueilta tietoja jo 1600-luvulta.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi Leppävaaran ja Rikhardinkadun kirjastot) on yksi kirja, jossa zone system –tapaa käsitellään: Musta taide 3/1996. Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta on aiheesta muutama kirja (https://finna.fi
- Beyond the zone system / Phil Davis
- A zone system for all formats / Joseph Saltzer
- Beyond the zone system : workbook / Phil Davis
- Zone system calibration manual / Joseph Saltzer
Kameralehdestä löytyy aiheesta artikkeli: Kohti täydellistä mustavalkokuvaa, osa 5 : zone system käytännössä (1984, 1, s. 44-47). Vanhat Kameralehdet ovat Pasilan kirjastossa.
Risusta.fi -sivusta löytyy ohjeet käsiluudan ja varsiluudan tekemiseen, kirjallinen ohje (käsiluuta), http://risusta.fi/ohjeita/luuta.htm ja varsiluudan tekemisestä video, http://risusta.fi/ohjeita/varsiluuta.htm.
Pekka Kautovaaran teoksessa Kättentöitä kerrotaan erilaisten tarve-esineiden valmistuksesta. Sieltä löytyy myös luudan teko-ohje.
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia.
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta,
kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/
Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope…
Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm
Utbildningsverketista eli...
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Nuotti löytyi Helsingistä, Suomen Pop & Jazz Arkiston kokoelmista (http://www.jazzpoparkisto.net/). Lähetin heille sähköpostiosoitteesi, he skannaavat nuotin suoraan sähköpostiisi.
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.
