R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Tietyn maan kahvikulttuuri voi olla vaikea aihe. Sen sijaan Euroopan alkoholikulttuureista on kirjoitettu paljon.
Yleensä ajatellaan, että Suomessa vallitsee humalahakuinen ”viinakulttuuri”, muualla Euroopassa hillitty ”viinikulttuuri”. Suomen juomakulttuuria on haluttu eurooppalaistaa. Kirjamarkkinoista päätellen Suomessa onkin 2000-luvulla syntynyt valtava viini-innostus. Voit todeta asian Helmetin ( http://www.helmet.fi )avulla seuraavasti. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi viinit ja valitse kieleksi suomi. Kun sitten teet haun, saat tulokseksi uutuusjärjestyksessä suomeksi julkaistua viinikirjallisuutta. Kirjoja on valtavasti. Vaikuttaisi siis siltä, että viinikulttuuri on tullut Suomeen.
Lehtiartikkeleista päätellen suomalainen...
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Olemme laatineet listan käyttäen Helmet-tietokannan lisäksi muita lähteitä, esim. aiheenmukaisia kirjalistoja (joita ennen tietokantoja laadittiin) sekä kirjastonhoitajatiimimme ns. hiljaista tietoa. Teimme hakuja useilla asiasanayhdistelmillä, esim. syöpätaudit (sekä useiden eri syöpätautien nimillä, esim. leukemia), kaunokirjallisuus, kriisit, romaanit, henkilöhistoria, muistelmat, päiväkirjat. HelMet-tietokannan asiasanoituksessa huomasimme olevan epäjohdonmukaisuuksia, esim. joitakin teoksia löytyi pelkästään suppeammalla asiasanalla (esim. keuhkosyöpä) asiasanoitettuna.
Kaunokirjallisuutta:
Pirkko Aitoaho / Parempia ihmisiä : romaani (rintasyöpä)
Margaret Atwood / Lievää vakavampi (rintasyöpä)
Simone De Beauvoir / Lempeä kuolema...
Pääkirjastossa Pasilassa säilytetään lehtiä pisimpään. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä saa kopioita. Osa vanhemmista lehdistä on käytettävissä mikrofilmattuina.
Voit etsiä lehtiä kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.helmet.fi . Kirjoita teoksen nimen kohdalle lehden nimi ja valitse aineistoksi lehdet. Klikkaa hiirellä hakutuloksesta lehden nimeä, esim. Apu:Helsinki. Näet siten lehden saatavuus/säilytystiedot. Ainakin Seuraa löytyy mainitsemiltasi vuosikymmeniltä. Voit tiedustella asiasta tarkemmin Pasilan kirjaston uutisalueelta.
Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (Suomessa Paula Drew) hahmon luonteen kehittäjänä pidetty erityisen tärkeänä.
Sarjan alkuperäinen kustantaja eli Stratemeyer Syndicate on vuosien mittaan ohjaillut voimakkaasti edellä mainittujen kirjailijoiden työtä. Voidaan siis...
Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Kyseessä on Immi Hellenin runo "Hiiriä pyydystämässä". Runo löytyy mm. Hellenin runokokoelmasta "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" (Karisto, 2000). Kirjaa on saatavilla useissa Jyväskylän seudun kirjastoissa.
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
