Raija on Raisan rinnakkaisnimi, Raisa taas tulee kreikan kevyttää merkitsevästä sanasta. Raisa on tullut Suomeen Venäjältä ja ollut yhdessä Raisan kanssa almanakassa vuodesta 1950 lähtien.
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Kyllä, ehkä useimmin juuri urheilukilpailuja selostetaan YLE:n kanavilla rinnakkain myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen selostuksen vastaanotto edellyttää laitetta, jossa voit valita äänikanavan. Oletusarvona laitteissa on useimmiten suomi, mutta ainakin kerran onnistuin itse sörssimään vanhan videonauhurini niin että se toisti molemmat äänet päällekkäin. Löytyihän siitä lopulta sellainen asetus että kuului vain toinen. Digibokseista löytyy valikko, josta voit valita haluamasi kielen tarjolla olevista.
Sanakirja tarjoaa käännökseksi "refereras i flerljud - kaksiääniselostus". (Ruotsi-suomi-suursanakirja. WS 2007.)
On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Taisa-nimestä löytyy hyvin vähän tietoa suomalaisista nimikirjoista. Taisa on muunnos nimestä Taisia. Taisia on ortodoksisessa kalenterissa pyhän naisen nimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Taisa-nimisiä on Suomessa ollut yhteensä 31, Taisioita 93. Venäjällä on käytössä samantapainen nimi, Taisja. Taisan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 10.5.
Lähteet:
Nummelin, Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä (2003)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! (2001)
www.vaestorekisterikeskus.fi (nimipalvelu)
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Tilastokeskuksen Joukkoviestimet 2006 -kirjan mukaan Suomessa julkaistiin vuonna 2005 lähes 13 700 nimekettä. Se on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt jo pitkään. Yhtenä syynä kasvulle on taitto- ja painotekniikan kehittyminen. Sen takia tuotannosta on tullut edullisempaa, mikä taas laskee julkaisukynnystä. Luvussa ovat mukana sekä varsinaiset kirjat (yli 48 sivua) että pienpainatteet (5-48 sivua). Varsinaisten kustannusyritysten lisäksi julkaisijoina ovat monet yritykset, järjestöt, yliopistot ja julkinen hallinto.
Wilhart-nimi on esiintynyt eri muodoissa Willhard, Willhart, Willehart ym. Alkuaan se on muodostunt muinaissaksalaisista sanoista willio 'tahto' ja hart 'luja', 'kova'. Kustaa Vilkuna tulkitsee tavallisimman suomalaisen vastineen Villehartin merkitykseksi 'innokas taistelija', 'riitelijä', yhdistettynä selitykset siis antavat 'tahdonvoimainen taistelija'. Meikäläisissä kalentereissa Villehart (erilaisina muunnelmina: Willehald, Willehard, Willehad jne.) on ollut vuosina 1709-1907 marraskuun 8. päivän kohdalla. Kansanomaisia nimimuunnelmia ovat Vilhartti, Vilhaartti, Vilhaatti, Haartti, Haarti ja Hartti. Meikäläinen perinteinen nimipäivä (8.11.) on alkuaan Bremenin lähetyspiispan Willehadin (n. 740-789) muistopäivä.
Etunimet / Kustaa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
