Informaatikko on kirjasto- ja tietopalvelualan virallinen ammattinimeke niin yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa kuin yrityskirjastoissakin. Informaatikon pätevyysvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on informaatiotutkimuksen aineopintoja vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä esim. informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja (korkeakouluopinnot suorittaneet), kirjastovirkailija,...
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä....
Luca-nimi on muoto latinalaisperäisestä nimestä Lucas (suom. Lukas tai Luukas, engl. Luke) ja merkitsi alkujaan eteläitalialaisesta Lucanian maakunnasta kotoisin olevaa. Luukas on Raamatussa yksi Uuden testamentin evankelistoista.
Naomi juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
Lähteet: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001) ja BabyNames.com (http://www.babynames.com/)
V. A. Koskenniemen runo Planeettain laulu (kokoelmassa Kootut runot, 1998) alkaa näin : "Kiire on, kiire on, me kierrämme ympäri auringon". Runo on kirjoitettu tervehdykseksi maisterinvihkiäisiin vuonna 1914. Olisikohan kyse juuri tästä runosta? Kyseinen teos on lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta, saatavuustiedot voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi.
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970? Puuttuvan sisällönkuvailun vuoksi en valitettavasti pysty tarkistamaan kirjan aihetta. Mutta Fennica-tietokannasta löytyy luettelo kaikista Kontakti-sarjassa ilmestyneistä kirjoista. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot muun muassa kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Sen osoite on http://fennica.linneanet.fi/ . Valitse hakutavaksi yhdistelmähaku ja kirjoita hakusanaksi: kontakti. Valitse vielä valikosta hakutyypiksi: sarja. Näkyviin saat kaikki Kontakti-sarjassa ilmestyneet kirjat.
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
Me kolme ja jengi-kirjaan perustuva elokuva on nimeltään Outsiders, elokuva on vuodelta 1983 ja Francis Ford Coppolan ohjaama. Elokuva löytyy esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Tässä kotimaisia, seikkailuhenkisiä (tai muuten jännittäviä)ja helppolukuisia lastenkirjoja, joissa on poikia pääosissa.
Korolainen Tuula: Aapo ja lassokostaja (muita Aapoja: Aapo ja hirviökiisseli sekä Aapo ja liukas Leo)
Levola, Kari: Lammaspimeä ja Eskimosyksy (Leevistä ja Artusta kertoo myös Kirjolohikäärme)
Harri Istán Mäki: Hupaisat hakkerit, Hakkerit ristilukin verkossa, Hakkerit ja kielletty vyöhyke
Harri Istán Mäki: Naamiosankarit-sarja eli Yöjuttu, Sarjakuvasankari, Naamio ja viitta, Sisiliskojen linna, Naamiosankarot pulassa, Viittaritarit, Keskiyön konnakopla
Mäkinen, Taru: Tatun sankariteot -sarja eli Rosvojahti, Tuntomerkki, Vaarallinen kirje, Kiristäjät, Karkulaiset, Salaperäinen tapaus, Öinen aave
Niemi, Teija: Onni A. ja...
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
