Malleja löytyy asiakirjaoppaista, esimerkiksi Lakitieto 3:sta sekä sen edellisistä painoksista Asiakirjakaavoja selityksineen, jotka ovat Esko Hakkilan ja Heikki Simolan kirjoittamia. Niitä on hyvin saatavilla Suomen kirjastoista, eivätkä kaavat ole vuosien varrella muuttuneet. - Kaksi todistajaa tarvitaan.
Vuoden 1866 markan yleisin hinta on 1,50-40 euroa. Hinta riippuu paitsi kolikon kunnosta myös siitä, millainen sen reuna on. Erittäin hyväkuntoinen raha, jonka pistereuna on harva (88 pistettä) ja tammenlehväryhmien reunat pyöreät, arvo on 500 euroa.
Kahden markan kolikon yleisin hinta on 7 euroa. Erittäin hyväkuntoisen rahan hinta voi kuitenkin olla jopa 600 euroa.
Tiedot löytyvät kirjasta Suomen rahahinnasto 2005.
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Gummeruksen sivulla http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107 on kirjailijan suomennettu tuotanto:
Tunnelirotta 1998 (Black Echo)
Yöihmisiä 1999 (Trunk music)
Enkelten portaat 2000 (Angel's Flight)
Verivelka 2001 (Blood Work)
Mustempi kuin yö 2002 (A Darkness More Than Night)
Luukaupunki 2003 (City of Bones)
Betoniblondi (The Concrete Blond) 2004
Kadonnut valo (Lost Light) 2004
Runoilija (The Poet) 2005
Kuilun partaalla (The Narrows) 2005
Näistä Verivelka ja Runoilija eivät ole Harry Bosch -sarjaa
Kirjailijan teokset alkukielellä (listassa maininta Harry Bosch Novel) löytyy sivulta:
http://www.michaelconnelly.com/Book_Collection/book_collection.html
Helmet-aineistohausta kirjat löytyvät aihehaulla Bosch Harry http://...
Varmaa vastausta kirjastossamme olevien lähteiden perusteella en voi antaa. Seuraavia tietoja onnistuin jäljittämään:
RT-kortisto 61-10606 : Juomavesikaivot. Rakennustietosäätiö, 1996.
s. 4: Porakaivon syvyydet vaihtelevat yleensä 30...120 metriin. Yleensä syvyydeksi riittää 50...60 metriä. Koska kallioperän rakoilu useimmiten vähenee syvyyden kasvaessa runsaasti yli 100 metrin syvyisiä kaivoja ei kannata tehdä.
Luokka 66.93 KYS
KYSYMYKSIÄ kaivoista = Frågor om brunnar / Toivo Lapinlampi ... [et al.]
Helsinki : Suomen ympäristökeskus : Edita, jakaja, 2001
s.46: Kuinka syvä kallioporakaivo yleensä on?: keskimääräinen syvyys on 60-80 m, vaihdellen 20 ja 150 metrin välillä
Internetistä löysin tietoja syvemmistä kaivoista:
Kosken kunnassa on...
Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin Ullanlinnaan piirtämä Vuorimiehenkatu 1 valmistui vuonna 1897. Talon ensimmäinen omistaja oli Gustav Sundström puolisoineen. He möivät kiinteistön vuonna 1901 Suomen suuriruhtinaskunnalle eli valtiovallalle. Venäläiset hallintoviranomaiset sijoittivat Vuorimiehenkadulle santarmien esikunnan ja kenraalikuvernöörin kanslian, joten kyllä myös vuosina 1898-1904 kenraalikuvernöörinä toimineella Nikolai Bobrikovilla lienee ollut kansliansa siellä. Vuorimiehenkatu 1 kuuluu niihin Helsingin kantakaupungin kortteleihin, joilla on erityiset nimet. Vuorimiehenkatu 1:en korttelinimi on Ankerias.
Merenkulkulaitos puolestaan muutti Vuorimiehenkatu 1:een heti perustamisensa jälkeen. Suomen itsenäistyttyä joulukuussa...
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Espoon historiasta on julkaistu varsin runsaasti kirjallisuutta. Bemböle kuuluu alueen vanhimpaan asutusalueeseen, ja siitä on mainintoja eri lähteissä. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja ja niissä mainitaan jo mm. Bemböle. Maakirjoista saatujen tietojen mukaan kylät olivat Espoossa jo tuolloin melko kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne olisivat olleet olemassa jo huomattavasti ennen ko. ajankohtaa. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, josta lähtivät tiet Espoon pohjoisosiin ja Helsinkiin. Kuninkaantiellä oli suuri merkitys...
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Natsien keskitysleireistä löytyy useita elämäkerallisia teoksia, mm. Primo Levin Tällainenko on ihminen (1962), Herman Sachonowitzin Se koskee myös Sinua (1979, Jaques Lusseyranin Valo tuli pimeydestä (1974), Corrie ten Boomin Kätköpaikka (1981), Heinz Heger Vaaleanpunaisen kolmion vangit (1993),Stepane Bruchfeldin ja Paul Levinen Kertokaa siitä lapsillenne (1997), Martin Doernyn Haavoittunut sydämeni (2003), Trudi Birgerin Tulen kanssa silmäkkäin (1992). Adolf Hitleristä on kirjoitettu mm. Stefan Haffnerin Hitler, reunamerkintöjä (1982), Werner Maserin Adolf Hitler (1974), Traudl Jungen Vimeiseen saakka.
(2004). William L Shirerin 2-osainen teos Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho ( 3.p. 2001) käsittelee myös Hitleriä. - Näiden...
Kysymyksesi on todella mielenkiintoinen ja vaatiikin hieman selventämistä siitä, millainen kirja lasketaan dekkariksi.
Monet lukijat mieltävät dekkarin murhakirjallisuudeksi. Kuitenkaan dekkareissa ei yleensä pääasiana ole murha vaan jonkin tietyn rikoksen ratkaiseminen. Tästä johtuukin se että dekkareissa on päähenkilöinä salapoliiseja, etsiviä, poliiseja tai muita rikosten ratkaisuun erikoistuneita henkilöitä. Rikokset siis voivat olla muitakin kuin murhia. On dekkareita joissa käsitellään kavallusta, katoamista, raiskausta, vakoilua, tuhopolttoa tai muuta vastaavaa rikosta, joka täytyy kuitenkin ratkaista roolihahmojen mielenrauhan tai taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Joskus dekkarissa saattaa olla pääasiana pelkästään rikokseen...
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://fennica.linneanet.fi/ antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
