Hyviä historiallisia romaaneita on paljonkin, mutta tässä omia ja kollegani suosikkeja:
-- James Clavell: Shōgun (sijoittuu 1600-luvun Japaniin)
-- Ken Follett: Taivaan pilarit (sijoittuu keskiajalle)
-- Robert Graves: Minä, Claudius (sijoittuu antiikin Roomaan)
-- Robert van Gulik: Kummitusluostari
- Sue Harrison: Ensimmäiset ihmiset (sijoittuu esihistoriallisille Aleuteille)
- Jukka M. Heikkilä: Merikonsuli (sijoittuu antiikin Roomaan)
- Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus (sjoittuu keskiajan Suomeen)
- Wilbur Smith: Joen jumala (sijoittuu muinaiseen Egyptiin)
- Wilbur Smith: Kun leijona metsästää (sijoittuu 1800-luvun Afrikkaan)
- Wilbur Smith: Petolinnut (sijoittuu 1600-luvulle ja käsittelee merirosvojakin)
- Jean M. Untinen-...
Sanonnoissa seikkaileva Matti ei taidakaan aina olla sama henkilö. Ilmeisesti Mattia on monissa ilmauksissa käytetty yksinkertaisesti miehen synonyyminä. Tämä lienee syynä myös Nukkumatin ja mattimyöhäisen syntyyn. Muita samaan tapaan käytettyjä nimiä ovat Jukka (unijukka, tiskijukka) ja Mikko (ovimikko, baarimikko, kipinämikko).
Sanontaan "Matti kukkarossa" Matti on ilmeisesti tullut Saksan kautta. Saksassa on ilmaisu "Matthäei am Letzten". Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Kukkarossa asusteleva Matti voidaan yhdistää myös shakkipelin mattiin eli...
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/...
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden...
Nykyisen käsityksen mukaan valonnopeus (c) on 299 792 458 m/s. Valonnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä fysikaalista vakiota, jossa valo liikkuu tyhjiössä. Valonnopeudella on kuitenkin oma historiansa, kuten kaikilla tieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi maailmankuvien muutokset sekä tieteellisten teorioiden ja mittaustekniikoiden kehitys ovat vaikuttaneet käsityksiin valonnopeudesta. Antiikin aikaiset filosofit Aristoteles ja Ptolemaios uskoivat valon nopeuden olevan ääretön. Tämä käsitys säilyi länsimaissa läpi keskiajan aina 1500-luvun loppuun. Nykyinen kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI-järjestelmä) määritelmä laskettiin vuonna 1983, jolloin valonnopeus määriteltiin eksaktisti suhteessa metriin.
Albert Einsteinin erityisen...
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut tähän kysymykseen omassa palvelussaan näin:
"21.03.201311:12
Ruumiita on ollut suomalaisessa perinteessä tapana kuljettaa nimenomaan jalat edellä. Tällä pyrittiin estämään vainajan pääseminen takaisin elävien pariin, ikään kuin eksyttämällä. Tästä perinteestä kumpuaa mm. kaikkien tuntema sanonta ”lähden vain jalat edellä”, millä viitataan kuolemaan.
Tähän liittyy myös Suomen terveydenhuollon ja sairaaloiden käänteinen tapa kuljettaa eläviä potilaita aina pää edellä. Jos potilas on pulestaan kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tapa on niin syvälle juurtunut, että sitä opetetaan jopa terveydenhuollon oppilaitoksissa.
Tavan noudattaminen saattaa ajoittain aiheuttaa ongelmiakin. Esimerkiksi...
Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi.
Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html
Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun...
Applikaatiolla (eng. application) tarkoitetaan tässä yhteydessä älypuhelimen tietoteknistä sovellusohjelmaa (esim. Skype, WhatsApp, Instagram, YouTube). Widget tai widgetti, on eräänlainen nopeakäyttöinen minisovellus, pienoisohjelma, joka näyttää sovelluksen oleellisen tiedon kätevästi laitteen työpöydällä (esim. kello, kalenteri, säätila, uutiset). Widgetiä ei varsinaisesti tarvitse käynnistää, vaan se päivittyy ja pyörii taustalla koko ajan. Sovellus sen sijaan vaatii avaamisen ja käynnistämisen.
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://androidforums.com/threads/apps-vs-widgets-what-is-the-difference…
Lääkkeiden läpipaikopakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Kierrätyksessä on kuitenkin huomioitava se, että jos muoviosa on PVC:tä niin pakkaus kuuluu sekajätteeseen.
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/defaul…
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi…
Kirjastossamme hyllyssä olevista kirjoista en valitettavasti löytänyt tilanteeseen sopivaa runoa. Nimekkeen perusteella apua voisi kuitenkin olla teoksesta: Ansio, Marleena. Nyt alkaa ihana uusi aika! Muita aiheeseen liittyviä ovat Edessä avoimet meret : runoja antoisiin eläkevuosiin sekä Pää tallella ja Täyttä päätä : runoja ikääntyville.
Internetin runosivuilla oli pari runoa eläkkeelle jäävän näkökulmasta seuraavalla sivustolla http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/Elakkeelle.htm
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen...
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
