Kirjassa Oppikoulujen opettajat 1967 (Otava, 1968) on seuraavat tiedot Helvi Katajavuoresta:
opettaja, Valtion iltaoppikoulu (Hki). – synt. 7.7.1902, - FK 32, ausk. 32-33. – Valtion iltaoppik. suom. tuntiopett., vararehtori.
Suomen kirjailijat –matrikkelista, jossa on tietoja myös kääntäjistä, ei löytynyt mainintaa Helvi Katajavuoresta. Myöskään teoksessa Kirjailijat, kääntäjät, arvostelijat : järjestöjen jäsenluettelot 1969 ei häntä mainittu.
Verkkosivulla http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/karjaan.htm kerrotaan Helvi Katajavuoren tomineen vuosina 1946-1951 Karjaan yhteiskoulun rehtorina.
Helvi Katajavuoren kuolinvuodesta ei löytynyt tietoa.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy seuraavat Helvi Katajavuoren...
Näyttöä kannattaa tietyn väliajoin tietenkin pyyhkäistä jollain kuituliinalla. Lisäohjeita tästä linkistä. https://yhteishyva.fi/koti/viihde-elektroniikka-puhtaaksi/article-61443
Voihan yrittää ehkäistäkin esimerkiksi suojakotelolla: https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/2278d/Suojataskut-14%22. Luulenpa että kuitenkin aktiivinen läppärin näytön puhdistaminen pölystä olisi toimivin ratkaisu.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin?
Näyttäisi siltä, että kysymys on palstalla esitetty ennenkin ja vastauskin on saatu siihen. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-runon-laulun-tai Linkistä näkyy mistä runo voisi löytyä. Mm. Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) on mainittu myöskin.
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta kuin analogisen videon digitointiin. Ilmeisesti ei ole muutakaan toimipistettä, missä siirron voisi tehdä ilmaiseksi. Sen sijaan monet kaupalliset toimijat tarjoavat MiniDV-nauhojen digitointia. Näitä löytyy helposti haulla.
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin, mistä...
Hyvää yleisesitystä kirjastojen e-aineiston tarjonnan laajenemisesta koko maan tasolla on hankala löytää. Vastauksessa kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston ja helmet-kirjastojen erilaisen e-aineistotarjonnan kehityksestä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen ensimmäiset e-kirjat ilmestyivät verkkoon 2006. https://yle.fi/uutiset/3-6081326 HelMet-aineistohaun yhteydessä tarjottiin Ellibsin e-kirjojen lainauspalvelu, mainittiin Helsingin kaupunginkirjaston vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Mahdollisuus kuunnella musiikkia Naxos Music Library -palvelun kautta otettiin kokeiluna käyttöön kesäkuussa 2007. Vuoden 2008 lopulla e-kirjoja oli Helsingin kaupunginkirjastossa 328 nidettä. Suurta läpimurtoa ei e-kirjojen osalta tapahtunut vielä pari vuotta...
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Hei!
Lainaan tässä Heikki Poroilan vastausta vuodelta 2018: https://www.kirjastot.fi/kysy/minulla-on-vanha-poljettava-singer?langua…
"Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä Lavansaaressa veneen...
Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.
Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Wennervirran toimittama Suomen taiteen vuosikirja vuodelta 1942 sisältää artikkelin Ellen Teslefistä. Se löytyy Pasilan kirjavarastosta ja sen voi tilata normaalisti Helmet-lähikirjastoosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103453__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__P1%2C34__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toki Ellen Teslefistä on kirjoitettu lukuisia muitakin elämäkertoja. Ne löydät Helme-haulla Teslef, Ellen ja rajaamalla aiheeseen ja kirjoihin. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThesleff%2C%20Ellen.__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (Sognado...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Billy Smartin joulusirkusta esitettiin televisiossa yleensä tapaninpäivänä, joskus jo joulupäivänä ainakin vuosina 1961-1978. Tietoa muusta sirkusohjelmasta joulun aikaan emme löytäneet. Olisiko ohjelmaa esitetty lyhyemmän aikaa myös myöhemmin? Tietoa ohjelmasta mm. Ylen Muistikuvaputki-sivuilta ja Sirkusteltta-blogista:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/billy-smartin-joulusirkus-ja-muuta-jouluista.htm
http://sirkusteltta.blogspot.com/2018/12/19611978-billy-smartin-joulusirkus.html
