Kirjaston henkilökunta hakee varauksia useita kertoja päivässä (tosin nyt sulun aikana tilanne on eri). Voi olla useita syitä, miksi toinen kirja lähtee matkaan nopeammin kuin toinen. Esimerkiksi viikonloppuna henkilökuntaa on vähemmän, jolloin aikaa varausten hakemiselle ei ole niin paljon kuin arkipäivinä. Joskus asiakaspalvelutilanne saattaa keskeyttää varausten haun. Joskus taas varattu kirja ei löydy helposti, vaan sen paikallistamiseen täytyy nähdä vaivaa.
HelMet-alueen kirjastoissa varattu nide siirtyy matkalla-tilaan, kun hakija löytää varauslistalla olevan niteen ja lukee sen tarkoitukseen suunnitellulla puhelimella. Fyysisesti varaukset lähtevät kirjastoista arkisin kerran päivässä.
Julkaisussa Maasta, kivestä ja hengestä : earth, stone and spirit : Markus Hiekkanen festschrift (Turku : Kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia 2009) on Janne Harjulan artikkeli nimeltä Valoa ja varjoa. Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksentontin kaivauksista (s. 314-321). Tässä artikkelissa nimetään erilaisia soihtutyyppejä. Artikkelin mukaan joidenkin kasveista tehtyjen kimppusoihtujen paloaika voi olla pari tuntia. Johonkin palavaan aineeseen kastetut kasvit voivat soihtuina palaa varttitunnin tai kauemmin. Soihtuja on valmistettu myös erilaisista kasveista kyllästämällä ne tervan sijasta mehiläisvahalla ja rasvalla, jolloin ne ovat pikemminkin kynttilöitä tai lamppuja kuin soihtuja. Näiden paloaika on tunti tai kauemmin...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
En tuosta kuvasta osaa varmasti sanoa, mutta saattaapa olla. Kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijäänne. Hän varmaan osaa neuvoa mitä tehdä seuraavaksi.
Lude
Kyseisessä digitreenit-jutussa on kattavasti käsitelty wifi-verkkojen ominaisuuksia. Hyvä nyrkkisääntö tosiaan on, että wifi kannattaa ottaa pois päältä, jos sitä ei tarvitse. Avoimien wifi-verkkojen kanssa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä akun kulutuksen lisäksi niiden käyttöön liittyy suuria tietoturvariskejä.
Viestintäviraston sivuilla on lukuisia artikkeleita wifi-verkkojen käytöstä ja niiden turvallisuudesta:
https://legacy.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2014/09/ttn201409171602.html
https://legacy.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/blogit/2017/mitawifi-verkkojenturvattomuudestaseuraakayttajalle.html
Voitte lukea Tekniikan maailman vuoden 1978 numeroita 1-10 ja 11-20, vuoden 1977 numeroita 1-10 ja 11-20 ja vuoden 1976 sidottua teosta, osa 1 ja osa 2 Tikkurilan kirjastossa. Näitä pitää mennä siis Vantaan Tikkurilaan lukemaan. Teoksia ei voi varata eikä lainata kirjaston ulkopuolelle. Kirjastossa voi ottaa valokopioita.
Tässä linkit teoksiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109493__Stekniikan%20maailma__P3%2C97__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109547__Stekniikan%20maailma__P3%2C98__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109495__Stekniikan%20maailma__P3%2C99__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt...
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain.
Voisikohan kyseessä olla piirroselokuva Mainiot murkkulaiset, esitetty myös nimellä Mukavantit tulevat?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mainiot_murkkulaiset
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_126945
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain kuninkaallisen perheen jäsenille. Kuninkaallisen perheen...
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma versionsa tästä kansainvälisestä aiheesta.
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut...
Hei,
Tässä muutamia Kyyti-kirjastoista löytyviä tietokirjoja aiheesta.
1. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä / Tarja Juvonen. (2015, 243 s.)
2. Etsivän katse : etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen - näkökulmia käytännön työstä / Anne Puuronen. (2014, 124 s.)
3. Etsivässä työssä / Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (toim.) ; [julkaisija:] Nuorten keskus. (2012, 104 s.)
4. Tappelusta jutteluun : nuoren kohtaamisen taito / toimittaneet Timo Purjo, Jani Kuusela. (2009, 239 s.)
5. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista : nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa / Pauliina Lampela, Mikko Leppävuori ja Ilkka...
Kalevi Keihäsestä ei toistaiseksi ole kirjoitettu elämäkertaa. Kuvalähteitä Korpilinnastakin on vaikea löytää.
Kansanfunkis-verkkosivustolla on Raimo Sallisen piirtämä kuva Korpilinnasta vuodelta 1982. http://kansanfunkis.fi/muistatko-purettuja-funkistaloja/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakaskoneilla on mahdollista tutkia Helsingin Sanomien aikakoneen avulla lehden numeroita takavuosikymmeniltä. 29.5.1973 julkaistussa numerossa oli kokosivun juttu Keihäsestä otsikolla: "Nää on suuret systeemit - Keihänen, Cassius ja Callas". Artikkelissa kerrotaan jonkin verran Korpilinnasta ja kuvituksena on valokuva Keihäsen hulppeasta kotibaarista.
5.7.1978 Helsingin Sanomat kertoi Korpilinnan pakkohuutokaupasta. Valokuvassa kansa parveilee...
Tarvitsemme lapsen henkilötunnuksen hänen identifiomista varten ja se myös helpottaa tilannetta kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, jolloin hänen lainaoikeutensa säilyy automaattisesti.
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…
Listalta löytyy...