Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi.
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U. Soldan"...
Maa-kantaatin tekstiä ei ole ilmeisesti julkaistu kirjamuodossa ollenkaan. Finnan kautta löysin ainoastaan viittauksia Koiton Laulun lp-levyyn vuodelta 1974. Tiihoselta on julkaistu pari valikoitujen runojen kokoelmaa ja nekään eivät sisältäneet Maa-kantaattia. Laulua ei myöskään löytynyt nuottina, joten siinäkään muodossa teksti ei ole saatavilla.
Lähteitä:https://www.finna.fi/https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947153885
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
1960-luvulla Ville Vallattoman sunnuntaisarjoja julkaistiin ainakin Seura-lehdessä. Ainakaan Sarjainfo-lehden numerossa 2/2005 ilmestynyt Ville-artikkeli ei mainitse muita.
"Ville Vallaton on merkillinen ilmiö. Suomessa hahmon tunnistavat kaikki, mutta vain harva on sarjaa alkuperäismuodossaan lukenut. Seura julkaisi Villen sunnuntaisarjoja iät ja ajat ja hahmolla on ollut myös oma sarjakuvalehtensä. Ironista kyllä, nämä olivat ne sarjan osa-alueet, jotka Hank Ketcham useimmiten jätti assistenttien käsiin. Hän itse keskittyi piirtämään sarjan päivittäistä sanomalehtiversiota, yhden ruudun pilakuvaa. Meillähän yksiruutuisista lehtisarjoista ei oikein tunneta muita kuin Gary Larsonin Harhama, mutta tässä samaisessa muodossa myös Ville...
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu Talven yli -niminen...
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Pari kuusta jammataan kumoon Apostolit-yhtyeen kappaleessa Irma. Railakas firman pikkujoulujuhlien kuvaus ilmestyi alun perin singlelevynä vuonna 1975. Samana vuonna kappale oli mukana Finnlevyn kokoelma-albumilla Toivekonsertti 58.
https://www.youtube.com/watch?v=H9tzUo5_6tw
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n sivuilta:
https://makery....
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Kaupan kassat ovat usein ruuhkaisia ja jonossa seisovat asiakkaat monesti kiireisiä.
Siksi tavaroiden pakkaaminenkin saattaa ruuhkautua.
Näin korona-aikaan on yritetty hieman eristää myös pakkauspäätyä. Esim eri puolien välissä olevilla mainoksilla. S market
Myyjien lisäksi myös asiakkaat voivat estää pakkaussumppujen syntymistä esim. pitämällä turvavälit kassajonossa ja aloittamalla pakkaamisen jo ennen maksamista.
Aamulehti Onneksi monissa suuremmissa kaupoissa pon sekä muutaman tavaran ostajille tarkoitettuja pikakassoja että hitaamman asioinnin kassoja niitä kaipaaville asiakkaille.
Varmasti puhuminen myös auttaa. Jos vauhti tuntuu liian nopsalta, voi asiasta mainita kassalle ja muille asiakkaille ystävällisesti.
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.
Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Saat suomennokset sähköpostiisi.
Paritanssin historia on länsimaissa pitkä ja monimuotoinen. Nykyisen paritanssietiketin sukupuolivaatimuksia pidetään usein itsestään selvinä, vaikka ne muotoutuivat kunnolla vasta 1900-luvun vaihteessa. Sokeudesta seksismille käy esimerkiksi Suomen kilpatanssin grand old manin Veikko N. Niemelän sangen kiusallinen toteamus vuodelta 1998: Maailman seura- ja paritanssiraadin toimintaohjelmassa ”ei ole mitään rodullisia, uskonnollisia ja poliittisiakaan vivahteita: valssi on kaikkialla samanlaista, se tanssitaan kaksistaan, mies ja nainen kasvokkain.”
Paritanssin historian aikana siihen liittyvät käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti muun muassa alueesta, yhteiskuntaluokasta ja uskonnosta riippuen. Kulloinkin vallitsevan kulttuurin ja...
Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
