Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2019)...
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tuhansia suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita.
https://www.sanasto.fi/miksi-liittya/
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lisää lainauskorvauksesta https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Koska vastausta on kommentoitu paljon, kysyimme tarkennusta Sanastosta. Tässä vastaus:
Yksinkertaisuudessaan vastaus kuuluu näin:
Oikeus lainauskorvaukseen syntyy ETA-maista peräisin oleville tekijöille, joiden on luonnollisesti haettava korvauksia aina tietystä...
It is difficult to say, which one of the mentioned name combinations is nicest or closest to Finnish naming traditions. There are a lot of names in use with different backgrounds and naming traditions, so it is somewhat difficult to define, what is and what is not "nicer and closer to the Finns". In addition to names that have their roots in Uralic languages, many of the traditional names used by the Finnish speaking peoples also derive, for example, from biblical tradition (e.g. Maria) or Germanic languages (e.g. Henri). Naming a baby is very much a subjective decision.
If you want more information about the names used in Finland, you can explore the Name service provided by the Finnish Digital and Population Data Services Agency. The...
Lapin alueella Kaleva tulee useampaan kirjastoon, https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1313443, mutta tuohon Lapin kirjaston tietueeseen Finnassa ei ole merkitty, minkä vuoden lehdet kirjastoista löytyvät. Siksi on hyvä tarkistaa esim. Rovaniemen kirjastosta, onko tuon päivämäärän lehteä jäljellä, https://lapinkirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85728
Monihaku.kirjastot.fi mukaan Kalevan numerot vuosilta 1909-1980 löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Siellä sen saa tilattua lukusalikäyttöön.
Kopion lehdestä saa tilattua lomakkeella 6€ hintaan.
Oulun kaupunginkirjastossa on Kaleva-lehtiä mikrofilmillä, sieltäkin voi tiedustella, onko tuon päivän lehteä siellä, https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/paakirjasto. Tiedekirjasto...
Voit tehdä aineistovarauksia Helmetin kautta entiseen tapaan. Varaaminen oli väliaikaisesti pois käytöstä sulkuajan, mutta on taas käytettävissä.
Varaaminen edellyttää, että kirjastokorttisi on voimassa, siihen on liitetty pin-koodia eikä kortillasi ole maksuja yli 30 euron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Sanoin "Onnen maa kangastaa rakkain silmissäsi sun" alkaa Unto Monosen tango Rakastunut. 60-luvulla sen levytti ainakin "Suomen Robertino" Matti Hyvönen.
https://www.youtube.com/watch?v=Ieo5c2IrWGM
Löytämäni tiedon mukaan pukimo on toiminut vielä ainakin vuonna 1939. Sen mainos löytyy eräästä tuona vuotena järjestettyjen ratsastuskilpailujen käsiohjelmasta. Lisää tietoa saattaa löytyä esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen tietopalvelusta.
Tammi, Jari: Suuri kirosanakirja (2007) mukaan tämän uskotaan viittaavan päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöytyytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös, että ruotsalaiset käyttävät noitumisessaan sanaa sjutton (17), ja suomenkielen sana kuustoista on ainakin vähän äänteellisesti lähempänä sanaa sjutton kuin käännös seitsemäntoista. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.
Suomenkielen monimuotoisiin kirosanoihin kannattaa tutustua Suuren kirosanakirjan kanssa.
Renato Castellani ohjasi vuonna 1971 viisisosaisen televisisarjan La vita di Leonardo da Vinci. Sarjan musiikin sävelsi Roman Vlad. Elokuvassa soi useasti Vladin säveltämä kappale Muovesi l'amante, jonka sanat ovat Leonardon kirjoittamat.
https://www.imdb.com/title/tt0068854/
Sarja esitettiin Ylellä 20.8.1973 - 15.10.1973 ja sittemmin uusintana 18.10.1981 alkaen nimellä Leonardo da Vinci.
HS 18.10.1981
Riippuu laatikoiden koosta, kuution mittojen koosta ja laatikoiden pinoutuvuudesta.
Pahimmillaan tilaan mahtuu vain yksi koko tilan täyttävä tai hankalan kokoinen laatikko.
Parhaimmillaan (jos kyse on centtimetreistä) 3179 kpl tulitikkulaatikoita.
60x40x40 = 96000 / 30,192 = 3179,65
Hei
Olisikohan Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarja? https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suklaamuruset
Tässä sarjassa on neljä tyttöä, ja sitten vielä viides, ja kirjojen kansissa on hedelmä.
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, https://www.stat.fi/til/matk/2018...
Monet lapset matkustavat bussissa vanhempansa sylissä tai omissa vaunuissaan myös nykyään. Kaikki aikuiset eivät myöskään katso tarvitsevansa istumapaikkaa, sairas tai vanha ihminen on eri asia. Mutta tietysti täydessä bussissa matkustavan olisi syytä antaa paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla Saksan-matkallaan hän...
