Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Arrow Emblem: Hawk of the Grand Prix -sarjaa ei ole esitetty Suomen televisiossa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan sarjasta on valmistunut viisi osaa videolevitykseen.
https://elonet.finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/
https://www.imdb.com/title/tt2554054/releaseinfo?ref_=tt_dt_dt
https://rtva.kavi.fi/
Kyllä muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista, joissa on voinut altistua tartunnalle. Jäljittäjillä olisikin varmaan aikamoinen työ selvittää joka ikinen tartunnan saaneen lähettyvillä ollut ihminen. Esimerkiksi Espoolla, Helsingillä ja Kirkkonummella on verkkosivuillaan tietoa mahdollisista altistumispaikoista.
- Kirkkonummella https://www.kirkkonummi.fi/ajankohtaista-tietoa-koronaviruksesta-1232020
- Espoolla https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Mahdolliset_alti…
- Helsingillä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten altistukset, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/korona-tilanne
Muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista ja ajoista, jolloin on voinut altistua...
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://taystuho....
Suomen televisiokanavilla näytetään ulkomaisia tv-ohjelmia useista eri maista: Pohjoismaiden lisäksi yleisimpiä alkuperämaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön raportti vuoden 2014 televisiotarjonnasta kertoi ohjelmarakenteen kertyvän Pohjois-Amerikasta (45%) sekä kotimaasta (32 %), muiden maiden ja maanosien jäädessä selkeästi pienempään rooliin.
Näin ollen lienee luonnollista, ettei suomalaista tuotantoa näytetä samassa suhteessa muualla kuin ulkomaista tuotantoa näytetään Suomessa.
Suomalaisten tv-tuotantojen ja -formaattien vienti ulkomaille on kuitenkin lisääntynyt 2000-luvun kuluessa, joukossa on ollut niin rikos- ja jännityssarjoja kuin esimerkiksi...
Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä.
Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla.
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. https://evl.fi/...
Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/
Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja. Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1…
ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4….
Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät sijaitsevat.
Kotuksen sivuilta löytyy palsta...
Kielikello-lehden sivuilla todetaan tekstien otsikonnista: "Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma." https://www.kielikello.fi/-/otsikot-ojennukseen
Aino Suholan kirjassa Journalistisen kirjoittamisen perusteet (FinnLectura 2005) todetaan, että (lehti)otsikon täytyy olla naseva, mieluiten kolmen, neljän sanan mittainen. Mitä lyhyempi se on, sitä helpompi se on taittaa sivulle joko lyhyeksi uutiseksi tai monen palstan jymyjutuksi. Otsikon olisi hyvä asettua riville tai kahdelle. Silloin otsikkoa on tiivistettävä. Verbi on helppo jättää pois, varsinkin jos se on vaivattomasti tekstiyhteydestä arvattavissa.
Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Helmet-kirjastosta löytyy paljon materiaalia joista toivon olevan apua kysyttyyn asiaan. Hakusanalla "kaunokirjoitus" löytyvät seuraavat teokset, jotka ovat sangen eri-ikäisiä:https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaunokirjoitus__Orightresu…
Arvelen että listalta löytyvä kohtalaisen uusi kirja Kirjain kirjaimelta - uutta suomalaista kalligrafiaa voi olla tutustumisen arvoinen, suosittelen sen varaamista itselle noudettavaksi lähikirjastosta. Tässä kirjan tiedot https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062470__Skaunokirjoitus_…
Kirjakaupasta saa harjoituskirjoja, joita ei ole monissa kirjastoissa, esim. tämä Kaunis käsiala -kirja https://www.suomalainen.com/products/kaunis-kasiala
Toivottavasti mahdollisimman moni näistä...
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Shakkipelin avauksista löytyy tietoa Avainsiirtoja - shakin opetussivustosta, https://www.avainsiirto.fi/ajankohtaista/uutinen/374 ja esim. Chess.comista, https://www.chess.com/fi/article/view/parhaat-shakkiavaukset-aloittelij…
Shakin säännöt löytyvät shakkiliiton sivulta, https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-s%C3%A4%C…
Tästä pdf:stä löytyy myös esimerkkejä pelitilanteista, http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu/shakin_saannot.pdf
Makupalat.fi:sta löytyy lisää shakkisivuja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A62941
Shakkikirjoja löytyy kirjastosta, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemmin näin:
"Pihtiputaan Mummon isäksi" on henkilöitävissä Allan Liuhala, lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Tampereen yliopistossa, jossa hän journalistin uransa ohessa opetti koko 60-luvun.
Ilmauksen syntyajankohta on varhainen 1960-luku: "'Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin se ymmärtää', livahti kerran 1960-luvun alun opetustilanteessa Liuhalan suusta."
Pihtipudas valikoitui mummon kotipaikaksi "paljolti siksi, että Pihtiputaalla asui urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala, Liuhalan isän kaveri."
Mummon päätyminen osaksi ilmausta juontaa juurensa Liuhalan kotioloihin: "Liuhalan perheeseenhän kuului Tampereen-vuosina mummu, anoppi. 'Mummu oli meidän perheen aarre ja rikkaus. Lapset...
