Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Kirkko voi olla suuri monella tapaa: pinta-alaltaan, tilavuudeltaan, sisä- tai ulkokorkeudeltaan, ulkomitoiltaan, tai sisään mahtuvien ihmisten lukumäärältä.
Yleisesti kuitenkin maailman suurimpana kirkkona pidetään Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Sen korkeus kupolin huipulla olevan ristin kärjestä mitattuna on 158 metriä, pinta-ala on 30 000 m², ja istumapaikkoja on 7 000 hengelle, seisomapaikkoja vielä 11 000.
Vatikaanin Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä ja pinta-ala 23 000 m², joten se on siis toiseksi suurin kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_la_Paix
Tiede ja teksti -teoksessa sanotaan, että on tärkeää ilmaista, mikäli käytetty lähde on uudistetusta laitoksesta. Lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisuvuoden lisäksi tiedot painoksesta. Myös em. teos on uudistettu painos, josta Harvard-tyylinen viite on tehty Finnassa näin:
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti: Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Kolmas, uudistettu painos. [Helsinki]: Gaudeamus.
Tekstissä olevaan lähdeviitteeseen merkitään käytössä olevan painoksen vuosiluku.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa Mannerin kokoelmassa...
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/110) aihetta käsitellään vanhoja...
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Tyttölyseon vuosikertomukset 1963-1964, 1964-1965 ja 1965-1966, joista löytyvät ko. vuosien ylioppilastutkintojen tulokset eli nimet ja arvosanat. Kuvia näistä ei löydy. Nämä vuosikertomukset ovat kotiseutuosastoaineistoa, jota ei lainata edes kaukolainaksi. Kopioita näistä kyllä tietysti saa kaukopalvelun välityksellä.
Varsinaista ylioppilasmatrikkelia ei löydy. Annikki Koskisen teoksesta (2012) Oppikouluaikaan : Kajaanin tyttölyseossa 1951-1970 ja Kainuun yhteislyseossa 1970-1973 löytyy matrikkeliosuus, johon ei kuitenkaan sisälly ylioppilasmatrikkelia.
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo kuparisen rikkomisesta seuraavasti:
"Se, joka tekee ensimmäisen maalin, 'rikkoo kuparisen'. Kuparinen on nollatilanne, jonka rikkoutumista odotellaan. Sanonta on peräisin rahanheittopelistä, jossa kuparikolikko yritettiin saada mahdollisimman lähelle maaliksi asetettua tikkua. Se, joka heitti lähimmäksi tikkua tai vaikkapa koulun seinää, sai pitää rahat. Rinki, joka piirretään hiekkaan osoittamaan lähimmäksi heitetyn kuparikolikon paikkaa, näyttää nollalta. Se, joka ei ylittänyt omalla kolikollaan tämän 'nollan' rajaa, ei onnistunut saamaan 'kuparia rikki'."
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
Ainakin jonkinlainen käännös löytyy tältä sivustolta:
http://www.alternativefinland.com/uuno-kailas/
mutta kyseessä ei siis ole virallinen, jossain kirjasssa julkaistu käännös.
Rajalla (On the Border)
Raja railona aukeaa (Like a chasm runs the border)Edessä Aasia, Itä. (In front, Asia, the East)Takana Länttä ja Eurooppaa; (Behind, Europe, the West)varjelen, vartija, sitä. (Like a sentry, I stand guard)
Takana kaunis isänmaa (Behind, the beautiful fatherland)Kaupungein ja kylin. (with its cities and villages)Sinua poikas puolustaa (Your sons defend you)Maani, aarteista ylin. (My country, the greatest treasure)
Öinen, ulvova tuuli tuo (Nocturnal howling winds bring)Rajan takaa lunta. (Snow from across the border)— Isäni, äitini, Herra...
Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Kysymyksestäsi tulee mieleen Elina Aron vuosina 1985-1991 ilmestyneet Millistä ja hänen perheestään kertovat kirjat. Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991). Näistä kirjoista ainakin osa on löytynyt äänikasetteina kirjastojen valikoimista, kuten Kiemurakatu 3 (Kiemurakatu 3 | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi)) Esimerkiksi Taikatempunkatu 5 -kirjan takakansitekstissä juonta kuvaillaan näin: "Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt tavaroineen muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu pihan lasten kanssa huimiin seikkailuihin. Kuin vahingossa Milli lupaa taikoa heille jäätelöpuun, ja...
Ajankohta ei aivan täsmää kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, mutta siitä huolimatta ehdottaisin Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121 -kokoelmaan (Tammi, 1968) sisältyvää runoa, joka alkaa sanoilla "Miten minä inhosin koristetaidetta":
"Miten minä inhosin koristetaidetta, / kun näin nuo kauniit jalan viritettävät jouset. -- " (s. 21)
Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN)
Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla).
https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary…
https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia
Vaski-kirjastoista löytyy englanninkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Joukosta löytyy myös klassikoita, esim. Thomas Hardya, Charles Dickensia, Jane Austenia.
Löydät englanninkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "englanti" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…
En löytänyt nimelle Bricella osumia ulkomaisista nimitietokannoista. Nimi voisi olla nimen Bryce muunnos. Leslien ja Goslingin etunimisanakirjan mukaan nimen Bryce vanha kirjoitusmuoto on Brice, josta on voitu tehdä femiinisempi muunnos Bricella. Brice on alun perin kelttiläinen nimi, jonka alkuperä on Leslien ja Goslingin mukaan epäselvä.
Bricella voisi olla myös nimen Briella erilainen kirjoitusasu. Briella on lyhennetty versio nimestä Gabriella. Gabriella taas on alun perin hepreankielisen miehen nimen Gabriel femiinimuoto. Hepreaksi Gabriel tarkoittaa "Jumala on voimani" tai "Jumalan taistelija".
Lähteet
Leslie ja Gosling 1987. Dictionary of first names.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.https://www.behindthename.com/name/briella