Nettilehdet keräävät sivustoiltaan käyttäjädataa. Sen hyväksyy, kun sallii kaikki evästeet ennen jutun avaamista.
Dataa käytetään ainakin mainosajien houkutteluun, kenties myös juttujen suuntaamiseen johonkin aihealueeseen. Esim. Läsiväylä kertoo myös painetussa lehdessään, mitkä jutut ovat olleet viikon kiinnostavimmat. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1348355
Millaisia artikkeleita lehdet julkaisevat, riippuu aina lehden linjasta ja aihepiiristä. Kenelle se on suunnattu ja miksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus.
Esim. Aamulehti on avannut journalisminsa perusteita artikkelissaan 3.5.2019
Valitettavasti kuvien perusteella ei pystynyt tunnistamaan taulun tekijää.
Taulun kuvat kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi. Teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://hagelstam.fi/
Myös Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Kurun haaksirikon muistomerkki Kalevankankaalla on pystytetty yhteishaudalle, johon on haudattu neljätoista onnettomuuden uhria - monumentissa on näiden neljäntoista vainajan nimet. Kalevankankaalle on haudattu kaikkiaan 32 onnettomuudessa menehtyneestä 138 ihmisestä.
Lähde:Jari Niemelä, Tampereen patsaat - ja muistolaatat
On vaikeaa sanoa kuinka koronatilanne ja muut logistiikkaongelmat ovat vaikuttaneet yksittäisten kirjakauppojen toimitusaikoihin, mutta esimerkiksi Amazonin ja Amazonin kumppaneiden toimituksissa on ollut koronaepidemian aikana viiveitä. Asiakkaiden kokemia toimitusvaikeuksia on käsitelty esimerkiksi tässä Washington Postin artikkelissa: https://www.washingtonpost.com/technology/2020/05/21/amazon-shopper-com….
Lisäksi kansainvälinen konttipula ja muut logistiikkaketjujen ongelmat ovat vuonna 2021 hidastaneet tuotteiden kuljetuksia: https://www.hdi.global/en-sg/infocenter/insights/2021/transport-challen…. Myös Helsingin Sanomissa on kirjoitettu aiheesta: https://www.hs.fi/talous/art-2000008181915.html (artikkeli on maksumuurin takana)....
Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämän Kielitoimiston sanakirjan mukaan "Raamattu" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, paitsi yhdyssanoissa ja kuvainnollisessa käytössä pienellä alkukirjaimella. Kielitoimiston sanakirja suomen yleiskielen sanakirja.
Lähteet: raamattu - Kielitoimiston sanakirja , Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Kvittenin hedelmät ovat syömäkelpoisia. Kvittenistä kirjoittaa esimerkiksi Turun Sanomat verkkosivullaan: https://www.ts.fi/ruoka/1283465859/Kultaisesta+omenasta+saa+ihanaa+marm…
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa korostettiin Sillanpään...
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta. Yritystoiminta voi...
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin trikolorikokardilla...
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Kappale voisi olla Hectorin laulu Nostalgia, osa 1. Se on hänen Nostalgia-nimiseltä albumiltaan, joka on julkaistu vuonna 1972. Laulun sanat alkavat näin: "Mä ajassa oudosti liidän Tää untako on vaiko ei?"
Kappale löytyy myös Mari Rantasilan levyltä Kummalliset unet : Hectorin lauluja, joka on tosin julkaistu vasta vuonna 2008.
https://www.youtube.com/watch?v=6f9xDIBO65U
Kyseessä voisi olla Erno Paasilinnan novelli Vittu, joka sisältyy teoksiin Valitut satiirit (1976) ja Alamaisen kyyneleet (1970).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34780
Teosten saatavuuden HelMet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen naapurikuntia ovat Masku, Nousiainen, Rusko...
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.