Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään, serkkujen lapset pikkuserkkuja keskenään. Pikkuserkuista käytetään myös nimitystä toiset serkut. Sen jälkeen tulevat kolmannet serkut, neljännet serkut jne.
Esimerkkinä tästä vaikkapa kahdestoista serkku: http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suku-on-arkielamaa-paljon-l…
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
samoin Päivi Aalto http://koti.mbnet.fi/~nimue/images/sukulaissuhteet.gif
Kielikello-lehdessä on julkaistu Eeva Tuomisen artikkeli Orpanasta kusiiniin - serkun nimitykset Suomen murteissa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=265
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty...
Elonkirjan on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Kasurinen. Näyttää kuitenkin siltä, että laulusta ei ole julkaistu nuottia.
Elonkirjan on levyttänyt ainakin Rantsilan veteraanikuoro (joht. Pentti Jäntti) cd:llään "Veteraanien viesti". Cd:tä löytyy useista kirjastosta.
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Lin Hallbergin Sinttu-kirjoja on ilmestynyt suomeksi viisi, kuudes on tulossa maaliskuussa 2011. Kotimaassaan Ruotsissa sarjassa on julkaistu kahdeksan kirjaa, yhdeksäs on tulossa ensi vuonna.
1. Maailman ihanin Sinttu (Alla älskar Sigge)
2. Torstaina nähdään, Sinttu (Torsdagar med Sigge)
3. Hieno hyppy, Sinttu (Kom igen, Sigge)
4. Aprillia, Sinttu (April, april, Sigge)
5. Kiva leiri, Sinttu (Ridläger med Sigge)
6. Sinttu on paras! [maaliskuussa 2011] (Simma lugnt, Sigge)
7. (Äventyr med Sigge)
8. (Det spökar, Sigge)
9. (Hoppa högt, Sigge) [keväällä 2011]
Sintusta (Sigge) kerrotaan myös kirjassa Sam och Sigge, jota ei ainakaan vielä ole suomennettu. Se on kertomus siitä, kuinka shetlanninponit tulivat ratsastuksenopettaja Inkalle...
Kirjojen kirjoittamisella ei ole varsinaista alaikärajaa, kunhan on oppinut vain kirjoittamaan. On sitten eri asia, onko joku oikea kustantaja valmis julkaisemaan kirjan. Väitetään, että Yhdysvalloissa olisi julkaistu kirja, jonka kirjoittaja oli vasta kuusivuotias. Suomessa on julkaistu kirja ainakin 11-vuotiaalta. Aikuisiällään suuren suosion saavuttanut Leena Lehtolainen oli puolestaan 12-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”, jonka kustansi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Nuo nuoret kirjailijat ovat tosin harvinaisia poikkeuksia.
Ei ole siis täysin mahdotonta, että joku julkaisisi kirjoittamasi kirjan, mutta helppoa kirjan saaminen julkaistuksi ei ole aikuisillekaan. Kustantajille lähetetyistä käsikirjoituksista...
Jaakko Raholan ruokasanaston mukaan vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella varustetun berliininmunkin alkuperä löytyy Berliinistä. Saksaksi ja varsinkin Berliinissä se on berliner Pfannkuchen, 'berliiniläinen pannukakku' eli lyhyesti vain Berliner. Se ei välttämättä ole päällystetty sokerilasitteella, vaan voi myös olla sokeroitu kuten meillä munkit yleensä.
Lähde:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/m.html#munk
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti , osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tiedot pesän varoista ja veloista antaa pesänilmoittaja. Hän on se osakas, joka...
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja...
Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa selitystä ei tunnu meiltä löytyvän. Jos haluat tietää enemmän, voit ottaa yhteyttä esim. Kansanrunousarkistoon http://www.finlit.fi/kra/yhteys.htm.
Jos englanninkielisessä sanassa ei ole muuta vokaalia (a,e,i,o,u), niin y-kirjain on silloin vokaali (my). Lisäksi y on vokaali sijoittuessaan tavun tai sanan loppuun (candy), tai jos y-kirjain on sanan keskellä (bicycle).
Sananalkuinen y-kirjain on konsonantti (you) samoin kuin y silloin, kun se aloittaa tavun (beyond).
Y-kirjaimen sijoittuminen sanassa määrittää siis englanninkielessä, onko se vokaali vai konsonantti.
Lisätietoja voi lukeaesimerkiksi tästä englanninkielisestä artikkelista: Is Y a Vowel or Consonant? | Merriam-Webster
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Hei,
Botswanan perustuslain mukaan maan presidentti käyttää maassa toimeenpanovaltaa, on maan asevoimien päällikkö ja maan lainsäädäntövaltaa käyttävän kansalliskokouksen jäsen. Presidentillä on esimerkiksi myös valtuudet nimetä sekä erottaa tiettyjen virkojen haltijoita.
Tarkempia yksityiskohtia Botswanan presidentin valtaoikeuksista voit lukea maan perustuslaista jonka löydät esimerkiksi täältä: https://www.constituteproject.org/constitution/Botswana_2016?lang=en
Maan lainsäädäntöön hieman laajemmin voit sen sijaan tutustua esimerkiksi sivustolta: http://www.elaws.gov.bw/ vaikkakaan kyseistä sivustoa ei ole päivitetty aivan viime vuosiin asti.
Helsingin kaupunki teetti Lounais-Sipoon liitosalueesta vuonna 2009 sosiokulttuurisen selvityksen. Sen sivuilta löytyy maininta tästä kiinnostavasti nimetystä tiestä. Nimen alkuperää oli kysytty pitkäaikaiselta asukkaalta, jonka hankkimien tietojen perusteella liitosalueen Susiraja ei ole kovin vanhaa perua: "Susiraja tien nimenä on aika uusi, eli 1980-luvun alusta. Sipoon kunta halusi pikkuteille nimet, jolloin silloisen metsätien tiekunnan puheenjohtaja Arimo Tuominen ehdotti Susirajaa ja muu porukka hyväksyi ehdotuksen."
Lounais-Sipoosta Helsinkiä – Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2009-1.pdf
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko keksittiin. 1950-...
Kyllä varasto on edelleen varasto. Aineistohotelli puolestaan on termi, joka liittyy Helsingin kaupunginkirjastossa toukokuussa aloitettuun aineiston kellutukseen. Kun kirjastoaineistoilla ei enää ole erillistä omistajakirjastoa, niteet sijoitetaan eri kirjastoihin kulloisenkin tarpeen mukaan. Älykäs kellutusjärjestelmä ohjaa jokaisen niteen aina sellaiseen kirjastoon, jossa juuri sillä hetkellä on kysyntää sen tyyppiselle aineistolle. Jos kuitenkin jollakin hetkellä tiettyjä aineistoja ei paljonkaan kysytä missään kirjastossa - esimerkiksi kesäaikaan joulukirjoja tai tenttikauden päätyttyä oppikirjoja - ne ohjautuvat väliaikaisesti aineistohotellliin odottamaan, että kirjastoissa taas on kysyntää niille. Aineistohotelli on siis...
”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1).
Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö.
Ukrainan Wikipediassa...
Taiteilija Kaija Väreestä ei tosiaan ole tietoa taiteilijamatrikkeleissa tai historiikeissa. Hän on maalannut muotokuvia mm. näyttelijä Ansa Ikosesta ja Tarmo Mannista. Tarmon Mannin muotokuva on näytteillä Saarijärven museossa. Valokuva muotokuvasta löytyy tämän blogin sivulta:
http://jalkaisin.blogspot.fi/2012/07/saarijarvi-muotokuvia.html
Yksi lehtiartikkeli löytyy. Glorian antiikki -lehdessä (2010, nro 2, s. 75) on Muotokuva kertoo -artikkelisarjassa artikkeli Kaija Väreen Ansa Ikosen muotokuvasta. Lehti löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28glorian%20antiikki%29%20…
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
