Nykysuomen sanakirjan mukaan adjektiivin "vähäpätöinen" merkityksiä ovat mitätön, vähämerkityksinen, toisarvoinen, vähäinen, pieni, vaatimaton. "Vähäpätö" on samaa merkitsevä substantiivi.
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Pikku Myy on jonkin verran itsekäs ja rämäpäinen, joten ne lienevät ainakin osasyinä tähän.
Tove Janssonia käsittelevissä teoksissa on monissa myös Muumilaakson ja Muumilaakson väen analyysia, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…
Hahmojen esikuvia ja analyysia löytyy Toven haastatteluista ja muistelmateoksesta Kuvanveistäjän tytär. Esim. Kansallisbiografian artikkelissa kerrotaan, että Muumi sisältää eniten Toven omia piirteitä, mutta että Pikku Myy taas kuvastaa hänen luonteensa kipakampia ominaisuuksia, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1395
Tove Janssonin taiteilijatyöstä lötyyy radiosarja, https://sverigesradio.se/grupp/25623
Muuta Tove Jansson -materiaalia ...
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Perunankuoria voi syödä, jotkut pitävät niitä jopa varsin herkullisina,
Huippukokki suosittelee syömään perunat kuorineen, https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/yle-suomalainen-huippukokki-…. Artikkelissa kerrotaan, että perunankuoret sisältävät runsaasti kuitua ja c-vitamiinia. Haitta-aineita saattaa artikkelin mukaan esiintyä, joten lapsille ei kuoria sen mukaan kannata syöttää.
Kotilieden artikkeli, https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kuoritko-perunan-ja-he…
Perunankuorilasturesepti, https://www.valio.fi/reseptit/potatoskins-eli-perunankuorilastut/ ja paahdetut perunankuoret, https://www.martat.fi/blogit/paahdetut-perunankuoret/
Perunasta löytyy tietoa Makupalat.fi:n kootuista sivustoista, https://www.makupalat.fi/...
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Englannin kielessä on paljon naista tarkoittavia sanoja. Osa niistä kirjakielisiä ja osa murteellisia tai slangisanoja.
Kirjakielisiä löytyy helpoiten sanakirjoista esim. Suomi-englanti-suomi -sanakirja / Raija Hurme, Riitta-Leena Malin, Maritta Pesonen, Olli Syväoja tai
Suomi-englanti-suursanakirja = Finnish-English General Dictionary / Olli Syväoja, Kaarina Turtia, Sini Sovijärvi ; avustavat leksikografit: Marjut Karasmaa-Donovan, Jukka Keränen ; englannin kielen asiantuntija: John Calton
Sanakirjoista on hieman murteellisimpiakain ilmauksia kuten akka tai eukko.
Kirjastoista löytyy myös slangisanakirjoja esim. Fucktionary : englannin kielletyt sanat / Kate Moore & Tiina Tuominen,
Cassell's dictionary of slang / Jonathon...
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Ilmastonmuutoksista ja ilmaston lämpenemisestä löytyy hyvin tietoa Makupalat.fi:n kokoelmasta Ilmastonmuutos, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos. Esimerkiksi ohjelmasarjassa Ilmasto on peto käsitellään ilmastonmuutosten historiaa, eli ilmastonmuutoksia on ollut maapallolla monta ja monenlaista. Tieteellistä tutkimusta siitä, johtuvatko tämän hetkiset sääilmiöt löytyy paketista löytyvistä sivuistoista. Ilmastonmuutokset vaikutusten vaihtelu tai niiden ennustaminen vaativat asiantuntemusta. Ilmatieteenlaitoksen palvelusta Kysy ilmastosta, https://www.kysyilmastosta.fi/, saa vastaukset asiantuntijoilta. Myös aiempia vastauksia voi tutkia, https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/c/kysymykset/FI
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'.
Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat Sukunimet-kirjassaan, että nimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi Patja, jonka lähtökohta on todennäköisesti miehennimi Obadja. Se mainitaan Vanhassa testamentissa erään profeetan nimenä; ortodoksikirkko tuntee tämän lisäksi toisenkin Obadja-nimisen pyhän miehen. Obadjan (myös Obadias) kansankielisiä asuja ovat mm. Opa, Patti ja Patia. Karjalassa sukunimenä tunnetusta Patjasta löytyy asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien: Olli patiain 1549, Jacob Patia 1654, Anders Padia 1681, Mats Padja 1766.
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Hei,
Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.
Sen tarkempi merkitys on seuraava:
"A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament.
White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command".
B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.
Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:
Bail Court Cases
British Chamber of Commerce...
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Moi!
Ylen äänitetietokannan mukaan kyseinen kappale on tosiaan Paul Fagerlundin sävellys. Ensimmäisen kerran se on levytetty vuonna 1978 Vexi Salmen sanoittamana Kössi Härmän albumilla "Tee mulle niin". Tässä on linkki kappaleen tietoihin fono.fi-äänitetietokannassa: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=5cd657c0-645b-4778-9f41-1fd0… (laulettu versio) ja http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=tee+mulle+niin&culture=… (Fagerlundin instrumentaalinen sähköurkuversio)
Valitettavasti kappaleen nuottia ei löydy suomalaisten kirjastojen kokoelmista, ei edes kansalliskirjastosta tai varastokirjastosta. En löytänyt myöskään mitään viitteitä nuotin olemassaolosta esimerkiksi antikvariaattien valikoimista, joten pahoin pelkään,...
