Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan ainoastaan...
Alpakka ja laama ovat molemmat kamelieläimiä eli kameli on niiden sukulainen. Niitä erottavat alkuperä, koko ja käyttötarkoitus. Alpakka on jalostettu vikunjasta ja sitä on ensisijaisesti käytetty villantuotantoon. Laama taas on jalostettu guanakosta, ja se on alpakkaa isompi, painavampi ja lihaksikkaampi. Klassisen laaman karva ei ole yhtä pehmeää kuin alpakan karva ja lisäksi karvoitus on ohutta laaman päässä ja jaloissa. Karvoitus ei tartu yhtä helposti risukkoihin ja laama pärjää vielä korkeammalla vuoristossa kuin alpakka. Siksi laamaa on käytetty ensisijaisesti kantojuhtana. Alpakka on myös luonteeltaan rauhallisempi ja itsenäisempi, laama taas aktiivisempi ja seurallisempi.
Soiluva, Maire. Avuliaat alpakat ja lempeät laamat...
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin...
Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
Yleisimmissä suomalaisten sukunimien alkuperää koskevissa kirjoissa ei valitettavasti ollut käsitelty tätä nimeä, mutta Sukunimi-info -sivujen mukaan se on Suomessa kuitenkin itse asiassa varsin yleinen. Romaneilla se on kyllä ollut tavallinen, mutta sitä ei varsinaisesti ole sidottu mihinkään tiettyyn väestöryhmään. Noin joka 2800:s suomalainen on nimeltään Friman, ja sukunimien yleisyyslistalla se on täällä sijalla 414 kaikkiaan 23 937:stä sukunimestä. Nimi merkitsee vapaamiestä, mutta sillä voi tosin olla lisäksi muitakin merkityksiä. Sukunimi-info -sivulta löydät sukunimeä koskevaa lisätietoa ja erityisesti siihen liittyviä tilastoja Suomessa ja muualla maailmassa.
Mikäli olet kiinnostunut sukututkimuksesta ja haluaisit tarkemmin...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Esittämäsi kysymys on monimutkainen oikeudellinen kysymys. Eduskunnan kirjastossa emme anna oikeudellista neuvontaa, emmekä tulkitse lakia yksittäisessä tapauksessa. Yleisellä tasolla aiheesta voi todeta seuraavaa:
Sopimukset, joissa sopimusehdot hyväksytään verkossa ovat hyvin yleisesti käytössä tänä päivänä. Sopimuksiin sovelletaan sopimusoikeudellista lainsäädäntöä. Jos sopimuksen osapuolena on kuluttaja, sovellettavaksi tulee myös kuluttajansuojalainsäädäntö. Sopimusehdot eivät voi olla lainvastaisia eivätkä kohtuuttomia.
Kun sovelluksen avulla käsitellään henkilötietoja, käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttöä, siirtämistä ja...
Tekijänoikeudet ovat Juha Vainion perikunnalla. Laulujen sanoituksista sopimus voi olla Teostolla tai Sanastolla, joten on paras tiedustella asiaa näiltä molemmilta tekijänoikeusjärjestöiltä.
https://www.teosto.fi/ - yhteydenottolomakehttps://www.sanasto.fi/ - sähköposti info@sanasto.fi
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kirjoittaa Eläketutka-blogissa, että eläkeaika on keskimäärin parikymmentä vuotta. Vuonna 2015 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta. Lähde: https://elaketutka.fi/2016/01/07/elakeaika-parikymmenta-vuotta/
Katso myös tuoreempi Eläketurvakeskuksen blogiteksti: https://www.etk.fi/blogit/elinaika-on-pidentynyt-enta-elakeaika/
Eläkkeellesiirtymisiän odote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/75
Elinajanodote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/46
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu
Yle Areenassa on kuunneltavissa toistaiseksi n. 15 minuuttia kestävä haastattelu Alina Tomnikovista liittyen Niiskuneidin rooliin. Jakso on osa Minun tarinani-podcastia.
Linkki: https://areena.yle.fi/audio/1-50464308
Kyseessä on Martti Aihan pronssiveistos Iltapäivähetki vuodelta 1977. Se on kaupungin EMMA-museon omistama ja sijaitsee tällä hetkellä (25.1.2022) Sellon kirjaston toisessa kerroksessa.
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www.hus.fi/tietoa-meista/...
Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta https://www.rikosseuraamus.fi/fi/ löytyy kattavasti tietoa aiheesta.
Seuraamusjärjestelmää säätelevät monet lait. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä. Rikosseuraamuslaitoksen sivuille https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset.html on koottu aiheeseen liittyvä listaus laeista ja linkit suoraan Finlexiin.
Vangeille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, josta vankeuslain 4 luvun 6. pykälässä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767 mainitaan seuraavasti:
Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista...
